Ujoutta ajatellaan piirteenä, josta olisi jollain tavalla päästävä eroon. Pitäisi olla reipas, sanoa mielipiteensä kovaan ääneen ja ottaa tila haltuun. Yleinen ajatus on, että mitä näkyvämpi ja äänekkäämpi tyyppi, sitä paremmin hän tulee elämässään pärjäämään.
Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman asuu perheensä kanssa tunturin kupeessa Nuorgamissa. Hän esiintyy taiteilijanimellä Ánnámáret ja saa voimaa arkeensa luonnosta, lapsista ja musiikista.
Kun yhteys omaan intuitioon toimii, mieleen tulee tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. Parhaimmillaan se auttaa meitä tekemään päätöksiä, joista ei jää jossiteltavaa.
Psykoterapiassa tärkeintä on tunne kuulluksi tulemisesta ja toimivan vuorovaikutuksen syntymisestä, sanoo emeritusprofessori Mikael Leiman. Hoidosta hyötyy, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn.
“Kovassa vauhdissa näkökenttä kapenee ja epätoivo valtaa helposti mielen. Samalla hämärtyy, mikä muutoksessa olikaan tärkeintä, ja riski lähteä vääriin suuntiin kasvaa”, kirjoittaa kolumnistimme Aurora Airaskorpi.
Taiteilija Meiju Niskala uskoo, että ihmiset katoavat sairaiden ympäriltä, koska tuntevat avuttomuutta. Taiteellaan hän haluaa lisätä radikaalia empatiaa ja kärsivän ihmisen sietämistä.
Kirjoittaminen on itseilmaisua, joka herättää eloon tunteita ja muistoja. Kirjallisuusterapiassa kuka tahansa voi käsitellä oman mielensä sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien.
Vielä pitäisi vähän aikaa jaksaa. Kesällä kaikki helpottuu. Onneksi rokotukset etenevät. Tällaisia lauseita toistetaan nyt viesteissä ja puheluissa, kun rajoitukset ja maskit ovat edelleen osa arkea.
Onneksi ihminen on luova ja kestävä ja keksii kyllä keinonsa. Kyselykierros tuttavapiirissä kertoo, että koronan kulisseissa moni asia tuo myös iloa.
Kyllä vai ei? Eteemme tulee päivittäin lukemattomia valinnan paikkoja. Osan paikoista tunnistamme ja osa menee huomaamatta ohi. Kun valinnat tekee omia arvojaan kuuntelemalla, elämästä tulee omannäköistä.
Mielen sairastamiseen eri aikoina liittyneet kulttuuriset käsitykset paljastavat, millaista ihmistä minäkin aikana on pidetty normaalina. Nykyajan terveysihanne tekee sairaudesta ikävän poikkeuksen.
Aurora Airaskorpi on löytänyt koronavuoden aikana uusia tapoja vaihtaa maisemaa ja oivaltanut, että viidenkin minuutin kävely on ihan hyvä. Liikunnan ei tarvitse olla sen kummempi suoritus.
Äidin pelko kävi toteen, kun oman pojan oireilu diagnosoitiin skitsofreniaksi. Molempien mielikuva sairaudesta on sittemmin mennyt uusiksi: Eetu opiskelee, harrastaa – ja pääsee huonoinakin aamuina sängystä ylös, kun äiti Johanna käy sinnikkäästi herättämässä.
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
