Väärin hoidettu masennus

8.12.2017

Suomessa syödään paljon masennuslääkkeitä. Minäkin olen niitä syönyt, kahteen masennukseen. Ensimmäisellä kerralla hoito katkesi raskauteen.  Toisella kerralla sain käydä depressiohoitajalla niin kauan kuin katsoin sen tarpeelliseksi ja saatoin luopua lääkeavusta hallitusti.

Olen puolustanut monissa paikoissa masennuksen lääkkeellistä hoitoa. Ensinnäkin koen, että lääkkeet tekivät minulle mahdolliseksi ottaa avun vastaan. Toiseksi, lääkehoitoon liittyy mielestäni paljon väärinymmärryksiä ja pelkoja.

Tunnen ihmisiä, jotka ovat syöneet hyvin pitkiä aikoja mielialalääkkeitä käymättä missään terapiassa. Tunnen ihmisiä, joille on määrätty lääkettä, joka ei ole heille sopinut. Nämä esimerkit eivät todista lääkehoitoa vastaan. Ylipäänsä työterveyshuollon ulkopuolella olevat ihmiset eivät tässä maassa välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa.

Depressiopäiväkirjat julkaissut Anni Saastamoinen on todennut, että joskus lääkkeet reipastavat ihmistä juuri sen verran, että hän luulee, ettei enää tarvitse ammattiapua. On kuitenkin huomattava, että jossain on onnistuttu: en ole ainoa tässä maassa masennuksesta parantunut ihminen, joka on saanut hoidon terveyskeskuksesta. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa vähentynyt viidessätoista vuodessa neljäkymmentä prosenttia, joka on niin upea saavutus, että sitä pitäisi juhlia torilla.

Kolumnisti Rosa Meriläinen on vapaa kirjoittaja ja feministi. Kuva: Heini Lehväslaiho

Apuahan on saatavilla monenlaista, eikä kaikki sovi kaikille. Vertaistukiryhmään meneminen ei tunnu kaikille matalan kynnyksen palvelulta. Joku luottaa vain psykiatriin. Olisi ihanteellista, jos kaikille löytyisi juuri oikeanaikainen apu sellaiselta ammattiauttajalta, jonka kanssa synkkaa.

Lääkehoitoon liittyy paljon väärinymmärryksiä ja pelkoja.

Minusta hyvä saavutus on sekin, että jokaiselle löytyisi joku apu. Oli se sitten edes lääkkeet.

Minunkin lääkehoidolleni löytyi paheksujia. Yksi ystävä sanoi, että pitäisi lääkkeiden syömisen sijaan selvittää, mistä masennus johtuu.

Masennusteni syytä en tiedä vieläkään, mutta silloin kun olin masentunut, listani olisi ollut tällainen: koska olen a) itsekeskeinen b) paska c) heikko.

 

Kolumni on ensin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 6/2017.

Tilaa lehti