Tekeekö meditointi meistä parempia työntekijöitä?

5.10.2019

Aiemmin meditoiminen miellettiin lähinnä kaikenlaisten hörhöjen puuhaksi. Nyt siitä on tullut salonkikelpoista – tai pikemminkin työpaikkakelpoista. Mindfulnessin harjoittamisesta työpaikoilla on kasvanut trendi, jossa on paljon hyvää. Vaarana kuitenkin on, että meditoimisesta tulee uusi suoritus muiden suoritusten keskelle.  

Meditoimisen tunnetuksi tekeminen on hieno asia, sillä elämme kiihkeän multitaskaamisen – tai kuten työelämätutkija Mira Karjalainen osuvasti nimittää – monitoheloinnin aikakautta. Aivojamme ei ole luotu olemaan jatkuvassa hälytystilassa ja reagoimaan jokaiseen keskeytykseen tai älylaitteen kilahdukseen. Keskittymiskyky ja läsnäolotaidot ovat monella meistä hukassa. Meditointi tuo apua sotkuiseen mieleen, ja mindfulness-taitoja voisikin opettaa jo koulussa.

Kolumnisti Satu Väisänen on toimittaja, kirjailja ja bloggaaja.

Monet johtavat asiantuntijat ja bisnesgurut ovat kertoneet harrastavansa meditointia. Esimerkiksi kuuluisa amerikkalainen mediaguru Russell Simmons on kirjoittanut kirjan Todella rikas, kuinka voit saada kaiken haluamasi, jossa on enemmän sivuja meditoinnista kuin rahasta.

Mindfulnessista saattaa tulla henkisen puolen crossfit, jota suoritetaan ja jossa kilpaillaan.

Meditointi on Simmonsille välttämätön työkalu, joka auttaa fokusoimaan energian oikein. Mitä suuremmat paineet ja mitä enemmän vaihtuvia tilanteita, sitä tärkeämpää on oppia pysymään tyynenä. Hiljentäessään mielensä ja ankkuroituessaan omaan itseensä jo päivän alussa Simmons sanoo pystyvänsä toimimaan tehokkaammin ja tekemään myös parempia ratkaisuja.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta työyhteisössä meditointi voi myös lisätä paineita: kun jostain asiasta tulee trendi, ryhmähurmos saattaa viedä hyvän asian sivuraiteille. Muutama vuosi sitten juoksemisesta tuli suuri trendi, eikä peruslenkkeily enää riittänyt. Kaikkien oli juostava vähintään puolimaraton.

Sama vaara uhkaa meditointia. Mindfulnessista saattaa tulla henkisen puolen crossfit, jota suoritetaan ja jossa kilpaillaan. Yhtäkkiä syvään hengittäminen onkin työpaikoilla ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Meditointi ei kuitenkaan ratkaise ylitöistä tai johtamisesta aiheutuvaa jatkuvaa stressiä. Hengittämisen sijaan asioihin on puututtava.  

Miksi mindfulness sitten on niin suosittua myös työpaikoilla? Ainakin siksi, että sen odotetaan tekevän työntekijästä rento ja myönteinen ihminen. Meditaation päämäärä on kuitenkin aina se, ettei päämäärää tai tavoiteltua tilaa ole. Meditointi ei ole mielen suorittamista, hallitsemista ja liikaa yrittämistä. Se ei ole tekemistä vaan olemista, ajatusten virran ohittamista ilman analysointia. Silloin mieleen voi nousta myös ikäviä tuntemuksia, joita työpaikoilla ei ehkä osatakaan käsitellä.

Parhaimmillaan meditointi on rauhan löytämistä itsestään, jota myös tehdään vain ja ainoastaan itseään varten. Oikein harjoitettuna meditaatiolla on paljon myönteisiä vaikutuksia. Jo muutaman viikon säännöllisen meditoinnin sanotaan muokkaavan aivoja: Muisti, oppiminen ja keskittyminen paranevat. Ahdistuneisuus ja stressi vähentyvät. Kivun tunteminen lievenee.

Meditointi opettaa myös nöyryyttä. Se opettaa, ettei asioita ja omaa mieltään voi aina hallita vaan usein mieli hallitsee meitä. Sinkoilevien ajatusten kesyttäminen vaatii harjoitusta ja kärsivällisyyttä kaikilta. Aloittaessaan toimitusjohtaja ja kesätyöntekijä ovat samalla viivalla – eikä kumpikaan ole toistaan parempi, sillä harjoitus tehdään omassa päässä.

 

Kuuntele!

Kolumni on tehty yhteistyössä Ylen Havaintoja ihmisestä -ohjelman kanssa.  Meditointijaksossa pohditaan, tekeekö mindfulness meistä parempia työntekijöitä vai voiko siitä tulla jopa uusi stressin aihe. 

Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnista kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto. 

Tilaa lehti

Kolumnisti Satu Väisänen on toimittaja, kirjailja ja bloggaaja.

Tekeekö meditointi meistä parempia työntekijöitä?

5.10.2019

Aiemmin meditoiminen miellettiin lähinnä kaikenlaisten hörhöjen puuhaksi. Nyt siitä on tullut salonkikelpoista – tai pikemminkin työpaikkakelpoista. Mindfulnessin harjoittamisesta työpaikoilla on kasvanut trendi, jossa on paljon hyvää. Vaarana kuitenkin on, että meditoimisesta tulee uusi suoritus muiden suoritusten keskelle.  

Meditoimisen tunnetuksi tekeminen on hieno asia, sillä elämme kiihkeän multitaskaamisen – tai kuten työelämätutkija Mira Karjalainen osuvasti nimittää – monitoheloinnin aikakautta. Aivojamme ei ole luotu olemaan jatkuvassa hälytystilassa ja reagoimaan jokaiseen keskeytykseen tai älylaitteen kilahdukseen. Keskittymiskyky ja läsnäolotaidot ovat monella meistä hukassa. Meditointi tuo apua sotkuiseen mieleen, ja mindfulness-taitoja voisikin opettaa jo koulussa.

Monet johtavat asiantuntijat ja bisnesgurut ovat kertoneet harrastavansa meditointia. Esimerkiksi kuuluisa amerikkalainen mediaguru Russell Simmons on kirjoittanut kirjan Todella rikas, kuinka voit saada kaiken haluamasi, jossa on enemmän sivuja meditoinnista kuin rahasta.

Mindfulnessista saattaa tulla henkisen puolen crossfit, jota suoritetaan ja jossa kilpaillaan.

Meditointi on Simmonsille välttämätön työkalu, joka auttaa fokusoimaan energian oikein. Mitä suuremmat paineet ja mitä enemmän vaihtuvia tilanteita, sitä tärkeämpää on oppia pysymään tyynenä. Hiljentäessään mielensä ja ankkuroituessaan omaan itseensä jo päivän alussa Simmons sanoo pystyvänsä toimimaan tehokkaammin ja tekemään myös parempia ratkaisuja.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta työyhteisössä meditointi voi myös lisätä paineita: kun jostain asiasta tulee trendi, ryhmähurmos saattaa viedä hyvän asian sivuraiteille. Muutama vuosi sitten juoksemisesta tuli suuri trendi, eikä peruslenkkeily enää riittänyt. Kaikkien oli juostava vähintään puolimaraton.

Sama vaara uhkaa meditointia. Mindfulnessista saattaa tulla henkisen puolen crossfit, jota suoritetaan ja jossa kilpaillaan. Yhtäkkiä syvään hengittäminen onkin työpaikoilla ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Meditointi ei kuitenkaan ratkaise ylitöistä tai johtamisesta aiheutuvaa jatkuvaa stressiä. Hengittämisen sijaan asioihin on puututtava.  

Miksi mindfulness sitten on niin suosittua myös työpaikoilla? Ainakin siksi, että sen odotetaan tekevän työntekijästä rento ja myönteinen ihminen. Meditaation päämäärä on kuitenkin aina se, ettei päämäärää tai tavoiteltua tilaa ole. Meditointi ei ole mielen suorittamista, hallitsemista ja liikaa yrittämistä. Se ei ole tekemistä vaan olemista, ajatusten virran ohittamista ilman analysointia. Silloin mieleen voi nousta myös ikäviä tuntemuksia, joita työpaikoilla ei ehkä osatakaan käsitellä.

Parhaimmillaan meditointi on rauhan löytämistä itsestään, jota myös tehdään vain ja ainoastaan itseään varten. Oikein harjoitettuna meditaatiolla on paljon myönteisiä vaikutuksia. Jo muutaman viikon säännöllisen meditoinnin sanotaan muokkaavan aivoja: Muisti, oppiminen ja keskittyminen paranevat. Ahdistuneisuus ja stressi vähentyvät. Kivun tunteminen lievenee.

Meditointi opettaa myös nöyryyttä. Se opettaa, ettei asioita ja omaa mieltään voi aina hallita vaan usein mieli hallitsee meitä. Sinkoilevien ajatusten kesyttäminen vaatii harjoitusta ja kärsivällisyyttä kaikilta. Aloittaessaan toimitusjohtaja ja kesätyöntekijä ovat samalla viivalla – eikä kumpikaan ole toistaan parempi, sillä harjoitus tehdään omassa päässä.

Kuuntele!

Kolumni on tehty yhteistyössä Ylen Havaintoja ihmisestä -ohjelman kanssa. Meditointijaksossa pohditaan, tekeekö mindfulness meistä parempia työntekijöitä vai voiko siitä tulla jopa uusi stressin aihe. 

Tunne & Mieli on mielen hyvinvoinnista kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti