TEKSTI HELINÄ KUJALA
Kesällä ja alkusyksyllä voimme pulikoida luonnonvesissä, koluta marjametsiä ja fillaroida shorteissa ihokarvat hulmuten. Keho kiittää, samoin mieli!
Mutta miten käy, kun illat pimenevät ja elämä siirtyy entistä enemmän sisätiloihin? Leppoisa tunnelmakin vaihtuu kiireiseen arjen pyöritykseen.
– Kannattaa miettiä, mitkä asiat kesässä itselle tuottavat hyvää oloa ja ottaa niitä mukaan syksyyn, sanoo psykofyysinen fysioterapeutti ja tanssi-liiketerapeutti Tiina Kettunen.
1
Kääriydy pehmeään
Nautitko kesällä auringon lämmöstä ja mökkisaunan löylyistä? Jos lämpö tuntuu itselle erityisen tärkeältä, saunomista voi jatkaa syksylläkin – jollei omassa saunassa, ehkä uimahallissa tai muussa yleisessä saunassa.
Itseään voi hemmotella myös lämpimällä jalkakylvyllä tai vaikka lämmitettävällä jyvätyynyllä.
– Lämmintä jyvätyynyä voi pitää esimerkiksi niska-hartiaseudulla tai vatsan päällä, jossa se rauhoittaa hermostoa. Myös lämpimien juomien ja mausteisten ruokien nauttiminen tuo lämpöä sisäisesti, jos ulkoapäin emme sitä saa, Tiina Kettunen ehdottaa.
Jos pidät kesätuulen kosketuksesta iholla, samankaltaisen tuntoaistimuksen voi tuoda pehmeästä materiaalista valmistettu vaate ihoa vasten. Valon vähenemistä taas voi korvata kodin valaistuksella sekä kaivamalla kynttilät esiin pimeitä syysiltoja varten.
– Keinot ovat hyvin käytännöllisiä. Eri aistien kautta ne voivat vaikuttaa hyvinkin merkittävästi kehoon ja sitä kautta myös mieleen.
2
Tunne kosketus
Jos kehon ja mielen yhteys tuntuu olevan kadoksissa, sitä voi tietoisesti ryhtyä vahvistamaan kiinnittämällä huomiota fyysisiin tuntemuksiin. Niihin keskittyminen helpottuu, kun hieman hidastamme tekemisen tahtia ja tuomme arkeen mindfulnessin tapaista tietoista läsnäoloa.
Viikon varrelle voi ottaa muutaman harjoitteen.
– Esimerkiksi tiskatessa voi keskittyä siihen, mitä kädet tekevät ja miltä vesi tuntuu iholla. Tai kasvoja tai vartaloa rasvatessa voi havainnoida ja tunnustella, miten kädet levittävät voidetta ja miltä se tuntuu, Kettunen mainitsee.
Netistä löytyy myös ohjattuja harjoituksia, joiden avulla opetella tietoista läsnäoloa ja kehon tuntemusten havainnointia. Aloittaa voi vaikka harjoituksesta, jossa kehonosia käydään läpi vuoroin rentouttaen ja jännittäen.
– Se on aika helppo harjoitus tehdä myös itsekseen: opetellaan tunnistamaan, miltä tuntuu jännittynyt ja miltä vähän rentoutuneempi lihas. Myös hengitysharjoitusten avulla ajatukset tuodaan omaan kehoon.
Jos on tarve rauhoittaa omaa hengitystä, siihen auttaa jo se, että kiinnittää huomionsa ilmavirran kulkeutumiseen sisään ja ulos. Myös nenän kautta hengittämisellä on rauhoittava vaikutus.
3
Liiku ja pulahda
Täyttyykö kalenteri jo ohjelmasta, uhkaavatko tunnit loppua kesken?
Mitä kiireisempää arki on, sitä tärkeämpää on oppia säätelemään oman vireystilaansa. Liikunta on oiva keino tasata paineita sen mukaan, tarvitaanko rauhoittumista vai aktivoitumista.
Esimerkiksi pallopelit, juoksu ja pyöräily ja vaikka trampoliinilla hyppely nostavat vireyttä. Venyttely sekä jooga, uinti tai kävely taas rauhoittavat oloa, kunhan tempo on maltillinen.
On kuitenkin yksilöllistä, millainen liikunta kutakin vie kohti sopivaa vireyttä. Kettunen itse kertoo rauhoittuvansa erityisen hyvin luonnossa kävellessä. Vaikutus tuntuu usein jo muutamassa minuutissa.
– Usein mieleen myös nousee konkreettisia ratkaisuja asioihin, joiden kanssa koen olevani umpikujassa. Kun samalla keskityn jalkapohjien tuntemuksiin maata vasten tai huomioin tietoisesti ympärillä olevia asioita, voin vahvistaa läsnäoloa ja rauhoittaa päässä pyöriviä ajatuksia.
Myös kylmä suihku tai uinti viileässä vedessä on tehokas tapa pysäyttää hyörinä päässä. Jos avantouinti kutkuttelee, syksy on hyvää aikaa totuttaa itseään kylmeneviin vesiin.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2025. Haluatko lukea lisää? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen.
