TEKSTI HELINÄ KUJALA
Tuliko ystävän tapaamisesta hykerryttävän hyvä olo? Saitko olla sellainen kuin olet, antaa jotain itsestäsi ja myös ottaa vastaan? Tunsitko tulleesi nähdyksi?
Jos vastaat kyllä, olet onnekas! Suhteenne todennäköisesti pohjautuu keskinäiseen arvostukseen, jolle psykologi Pekka Töllin mielestä hyvät ihmissuhteet rakentuvat.
Mehiläisessä johtavana organisaatiopsykologina työskentelevä Tölli on kirjoittanut arvostuksesta kirjan Minä näen sinut. Hänen mielestään arvokkainta, mitä voimme toisillemme antaa, on jakamaton huomio ja aika.
Sanoita arvostuksesi
Viime keväänä Pekka Tölli kirjoitti äidilleen kirjeen äitienpäiväksi. Hän kuvasi siinä asioita, joita hän piti tärkeinä äidissään ja tämän tavassa kohdata lapsiaan.
Kirje sai ilahtuneen ja liikuttuneen vastaanoton, ja teko lämmitti myös kirjoittajaa.
Arvostuksen osoittaminen toiselle ei ole aina helppoa. Kirjeen kirjoittaminen voi toimia hyvänä harjoituksena, mutta pienetkin sanat riittävät.
– Kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa saattaa olla korkein kynnys sanoittaa sitä, mitä heissä arvostamme. Kun sitä saa avattua, ainakin itsestäni se tuntui tosi tärkeältä, Tölli sanoo.
Saatamme kehua estoitta ystävien ja tuttavien saavutuksia somessa, mutta se ei ole ihan sama asia kuin ajatuksella ja henkilökohtaisesti annettu tunnustus. Somemaailmassa mittasuhteetkin helposti vääristyvät: kaksisataa sydäntä tai kivaa kommenttia eivät tunnu miltään, jos viime kerralla niitä tuli tuplaten.
Jos arvostus on ravintoa, some on kuin pikaruokaravintola, Tölli vertaa.
– Pikaruoasta saa kyllä energiaa, ja tiettyyn rajaan asti se tekee hyvää. Mutta jos siitä tulee pääruokavaliomme, pitkän päälle voimme huonosti.
Katse toiseen
Alkoiko kumppani lukea uutisia juuri, kun aioit jutella päivän kuulumisista? Katosiko ystävä somevirtaan kesken lounastreffien?
Älylaitteen viemä huomio usein häiritsee aitoa kohtaamista, ellei sitä tietoisesti suitsi. Jo se, että puhelin on näköpiirissä käden ulottuvilla, tekee olon levottomaksi: onkohan jossain meneillään jotain, josta minun olisi hyvä tietää?
Tämä vaikuttaa paitsi itseen myös keskustelukumppaniin.
– Tällainen puolinainen kohtaaminen voi olla ennemminkin kuluttava kuin ravitseva. Silloin ollaan läsnä ja annetaan toiselle huomiota vain osittain. Tai sitten teeskennellään, että tässä nyt jutellaan ja kohdataan, muttei kuitenkaan olla täysin paikalla, Pekka Tölli sanoo.
Ehdota siis ensi kerralla ystäviä tavatessasi, että puhelimet pidetään taskussa tai laukussa äänettömällä, ellei laitteen vahtimiseen ole erityistä syytä. Vaikutus voi olla yllättävän rauhoittava.
Älylaitetta saatetaan käyttää myös suojakilpenä, jos vuorovaikutuksessa jokin hiertää tai pelottaa.
– Toisen ihmisen kohtaaminen ei aina ole helppoa ja mukavaa, vaan se voi olla myös ristiriitaista ja hankalaa. Saattaa tuntua helpommalta paeta epämukavaa tunnetta laitteen taakse, vaikka ikävienkin tunteiden kohtaaminen ja käsittely olisi hyvin tarpeellista.
Tuletko kuulluksi?
Pekka Tölli sattui kerran kuulemaan sivusta kahden ihmisen keskustelun. Toinen kertoi uintisuorituksestaan, josta hän selvästi oli ylpeä. Toinen vastasi kertomalla salitreenistään.
Kumpikaan ei kommentoinut toisen kertomaa, joten dialogi koostuikin oikeastaan kahdesta monologista, jotka kilpailivat keskenään.
Keskustelu tuskin täytti kummankaan kuulluksi tulemisen tarvetta. Kuulluksi tulemisen kokemus syntyy siitä, että toinen jollain tavoin ilmaisee kuuntelevansa ja myös ymmärtävänsä toista.
– Sen ei tarvitse tarkoittaa, että hän uppoutuu asiaani ja kysyy siitä lisää ja lisää. Mutta minulle tulee olo, että hän haluaa kuunnella ja kykenee ymmärtämään minua. Hyvä kuuntelija pystyy välittämään kokemuksen siitä, että olen hänelle tärkeä.
Hyvä kuuntelutaito voi olla myös ansa, joka estää kuuntelijaa itseään tulemasta kuulluksi. Jos aina valitsee kuuntelijan roolin vaikkapa ystävyyssuhteessa, se ei ole reilua itseä muttei myöskään ystävää kohtaan. Kun omat asiat jäävät jakamatta, toinen ei pääse niistä osalliseksi.
– Joillekin kuuntelijan roolin ottaminen voi olla tapa miellyttää ja hakea hyväksyntää, vaikkei se olisikaan kovin tietoista. Keskittymällä kuunteluun varmistan, etten tule hylätyksi. Avautumalla itse se riski voi olla olemassa, Tölli kuvailee.
Harjoittele!
Näin osoitat arvostusta
Havainnoi arkeasi. Mieti, millaisissa kohtaamisissa olisit voinut osoittaa arvostusta toiselle ihmiselle kuluneen viikon varrella. Huomioi myös kaupassa käynnit ja muut arkiset asiakaspalvelutilanteet. Miten toimit eri kohtaamisissa? Miten voisit toimia niissä arvostusta osoittaen?
Tartu hetkeen. Arvostamisen tilaisuudet voivat tulla vastaan yllättäen ja mennä nopeasti ohi. Mieti etukäteen, miten millaisissa tilanteissa ja millä tavoin haluaisit kohdata toisen arvostavasti. Kun tilaisuus tulee, tee niin epäröimättä.
Luo tilaisuuksia. Pyri rohkeasti lisäämään mahdollisuuksia arvostuksen osoittamiseen. Tee aloite työpaikallasi yhteisten kahvihetkien tai muiden mukavien rutiinien kehittämiseksi. Ehdota kaveriporukassa, että jaatte myönteiset ajatukset toisistanne.
Lähde: Pekka Tölli: Minä näen sinut (Tammi 2024)
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2025 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea koko jutun? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi myös koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
