TEKSTI HELINÄ KUJALA
Oivallus 1
Sallivuus avartaa elämää
Rutiinit voivat kuulostaa tappavan tylsiltä, mutta monesti ne pelastavat arjen – ja varsinkin aamut, kun keho ja mieli vasta heräilevät uuteen päivään.
Tuttua rataa edetessä päätä ei tarvitse vaivata.
Psykologi ja psykoterapeutti Pirjo Latvasen mielestä rutiinit eivät ole vain psykologisia tapoja, vaan neurobiologisia säätelymekanismeja. Ennustettavuus tekee olon turvalliseksi, ja siksi me helposti pidämme tottumuksistamme kiinni.
Tutut toimintamallit ovat hyödyllisiä, koska niiden ansiosta energiaa vapautuu muuhun toimintaan.
– Hyvinvointia tukee ja vahvistaa sellainen rutiini, joka luo turvaa mutta sallii joustavuuden. Jos rutiinia ohjaa pakko tai pelko, se alkaa ennen pitkää kuormittaa, Pirjo Latvanen toteaa.
Esimerkiksi liikuntaharrastuksesta voi parhaimmillaan tulla hyvää tekevä rutiini. Voin vaikka käydä kuntosalilla, lenkillä tai pelaamassa sulkapalloa säännöllisesti joka keskiviikko ja lauantai. Silloin en jää jahkaamaan, lähdenkö liikkumaan tänään vai myöhemmin.
Mutta jos pidän sitkeästi kiinni aikatauluista silloinkin, kun keho vaatisi lepoa, en enää toimikaan hyvinvointini eduksi.
Latvanen puhuu sietoikkunasta. Se tarkoittaa aluetta, jolla ihminen voi kokea olonsa kohtalaisen mukavaksi ja turvalliseksi ilman tarvetta puolustautua mitään todellista tai oletettua uhkaa vastaan.
Sietoikkunansa ulkopuolelle joutuessaan hän alkaa reagoida puolustuksestaan käsin, mikä johtaa yli- tai alivireyteen.
– Parhaassa tapauksessa rutiinit toimivat arkea kannattelevana runkona mutta jättävät tilaa muutokselle, spontaaniudelle ja luovuudelle. Silloin oma sietoikkunakin laajenee.
Oivallus 2
Kyllästyminen on terve merkki
Mitähän uutta keksisi?
Kyllästyminen on hyvä merkki siitä, ettei ihminen ole omien rutiiniensa vanki. Jokainen kaipaa ainakin toisinaan vaihtelua arkeen.
Paatuneimmat tapojensa orjat tosin saattavat huomata vaihtelun virkistävän vaikutuksen vasta jälkikäteen, ehkä aluksi koko ideaa vastusteltuaan.
Joskus pienikin kaavasta poikkeaminen riittää. Maaseudulla asuva Pirjo Latvanen kertoo eräästä talviaamusta, jolloin hän keksi mennä töihin potkukelkalla, vaikka yleensä taittaa matkan kävellen.
Vitsi, tämähän on hauskaa, hän oli vauhtia potkiessaan ajatellut. Hyvän olon tunne sai hänet pohtimaan enemmänkin rutiinien rakentamista ja niistä poikkeamista.
– Se oli hyvä muistutus siitä, että rutiinien rikkominen virkistää. Samalla se opetti itsestä ja elämästä jotain uutta.
Latvanen tekee psykoterapeuttina työtä muun muassa pariskuntien kanssa. Joskus suhteen ongelmana on tylsyydeksi muuttunut liiallinen ennakoitavuus, mikä voi vuorovaikutuksessa näkyä innostuksen puutteena, kyynisyytenä ja turhautumisena.
Kun yhteiselo alkaa näyttää harmaalta, on hyvä ajoissa keskustella ja pohtia, mitkä suhdetta kangistavat rutiinit kaipaisivat ravistelua.
Oivallus 3
Irti ajatusansasta
Myös ajattelu voi rutinoitua – ja niin se usein tekeekin. Meille on tyypillistä jumittua omiin mielipiteisiimme ja toistaa niitä. Tartumme hanakasti myös toisten ihmisten ajatuksiin, jos ne tukevat omaa näkemystämme.
Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, Pirjo Latvanen sanoo. Haitallista se on silloin, jos jäämme kiinni negatiivisiin ajatusrutiineihin eli ajatusansoihin.
– Ajatusansa voi olla esimerkiksi liioittelua ja yleistämistä – jos et ole puolellani, olet minua vastaan. Mustavalkoisuutta, jota maailmassa näkyy nykyään valtavasti. Ne voivat olla myös katastrofiajatuksia eli pahimman vaihtoehdon pitämistä maailmantotuutena. Tai ansaintalogiikkaa: vasta kun olen tehnyt työni hyvin, voin huilata.
Latvanen kertoo jääneensä itselleen kiinni ajatusansasta, joka koski kylmään veteen menemistä.
Hän oli koko aikuisikänsä ajatellut, että talviuinti ei missään nimessä ole häntä varten. Kun hän oli joitakin vuosia kuullut avantouintia harrastavien ystävien mukavista kokemuksista, mieli alkoikin muuttua.
– Aloin opetella uutta rutiinia. Valmistauduin huolellisesti tähän järkyttävään tapahtumaan, ja autoin itseäni ja hengitystäni totuttelemaan tilanteeseen. Nyt olen pari vuotta käynyt kylmäuinnissa. Se on ollut suuri elämys ja tärkeää koko hyvinvointini kannalta
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 6/2025 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea koko jutun? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi myös koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
