TEKSTI HELINÄ KUJALA
Joskus musiikin taika yllättää. Aivotutkija Nella Moisseiselle tällainen kokemus on jäänyt mieleen vuosien takaisesta konsertista. Kun ensimmäinen kappale alkoi, kyyneleet nousivat silmiin välittömästi.
– Olin kuullut laulun monia kertoja levyltä, mutta siinä hetkessä se meni jonnekin syvälle. Vähän hämmästyinkin omaa reaktiotani. Yleisössä tuntui olevan monia muitakin, joita se hetki kosketti, hän kertoo.
Musiikin vaikutukset ovat sittemmin tulleet Moisseiselle tutuksi myös tutkimuksen kautta. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston huippuyksikössä, joka tutkii musiikin, mielen, kehon ja aivojen yhteyksiä.
Tänä vuonna julkaistussa väitöskirjassaan Moisseinen selvitti osana tutkimusryhmää, miten kuorossa laulaminen vaikuttaa hyvinvointiin sekä ihmisen tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteeseen.
Tuloksista selvisi, että mitä aktiivisemmin ihminen harrasti kuorolaulua, sitä vähemmän hänellä oli masennusoireita ja sitä myönteisempi hänen elämänlaatunsa oli. Tämä koski kaikenikäisiä aikuisia parikymppisistä 90-vuotiaisiin asti.
Kuorolaulun havaittiin myös olevan yhteydessä tiedonkäsittelyn toimintoihin, kuten muistiin ja kielelliseen kommunikointiin. Tutkimus antoikin vahvistusta sille, että kuorolauluharrastus on monella tapaa lupaava keino tukea hyvinvointia ja tervettä ikääntymistä.
Kuorossa yhteys tiivistyy
Miksi laulaminen – ja varsinkin kuorolaulaminen – tekee ihmiselle hyvää?
– Usein laulun harrastajat sanovat, että sen kautta voi lempeällä tavalla ilmaista itseään. Ja kun sen tekee porukassa, laulaessa on mukava ja turvallinen olo. Oman lisänsä tuo vielä se, jos pitää niistä kappaleista, joita yhdessä lauletaan, Nella Moisseinen sanoo.
Kuoro voi tuntua yhteisöltä, johon saa tulla omana itsenään. Siellä ei juuri tarvitse puhua, mutta silti ihmisten välille syntyy tiivis yhteys. Sellaisetkin kuorot, jotka on perustettu väliaikaista tarkoitusta varten, usein jatkavat toimintaansa, koska osallistujat eivät halua lopettaa yhdessä laulamista.
– Moni kuorolainen kuvailee, että laulutreenien jälkeen on aina hyvä olo. Siellä unohtaa kaikki pikkumurheet ja muut arjen asiat.
Laulamisen lisäksi myös bändissä tai orkesterissa soittaminen, musiikin kuuntelu ja konserteissa käyminen voi rentouttaa, tuottaa mielihyvää ja vahvistaa ihmisten välistä yhteyttä.
Vaikutukset näkyvät aivokemiassakin: Mielihyvää tuottavan dopamiinin tuotanto kasvaa, ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Viitteitä on saatu myös siitä, että musiikki lisää sosiaalisuutta ja kiintymystä edistävän ”rakkaushormoni” oksitosiinin erittymistä aivoissa.
Musiikin hyvistä vaikutuksista kertoo sekin, että musiikkiterapiaa käytetään kuntoutusmuotona erilaisissa psyykkisissä ja neurologisissa häiriöissä.
Musiikki muovaa aivoja
Tutkimusta tehdessään Nella Moisseinen yllättyi siitä, miten laaja-alaisesti kuorolauluharrastus oli yhteydessä aivojen rakenteeseen.
Aivoissa niin sanottu valkea aine yhdistää aivosoluja ja aivosoluryhmiä toisiinsa. Mitä eheämpää aine on, sitä paremmin eri aivoalueet yhdistyvät toisiinsa ja sitä tehokkaammin tieto niiden välillä siirtyy. Valkean aineen eheys kuitenkin heikkenee meistä jokaisella läpi elämän jo varhaisnuoruudesta lähtien.
Tutkimukseen osallistuneista valkean aineen mahdollistamat yhteydet olivat tavallista vahvemmat etenkin alle 40-vuotiailla pitkään kuorolaulua harrastaneilla. Lisäksi 60 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla kuorolaulajilla aivokaari oli sitä eheämpi, mitä pidempään lauluharrastus oli jatkunut. Aivokaari on tärkeä rakenne muistin toiminnalle.
Vielä näiden tulosten perusteella ei voi väittää, että kuorolauluharrastus auttaisi pitämään muistisairauksia loitolla, mutta lupaavina tuloksia voi tutkijan mukaan pitää.
Samansuuntaisia tuloksia musiikkiharrastuksen vaikutuksista on saatu toisestakin melko tuoreesta tutkimuksesta. Siinä koehenkilöinä oli iäkkäitä ihmisiä, jotka aloittivat ensi kertaa elämässään pianonsoiton. Myös heillä havaittiin aivokaaren vahvistumista, joka oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen muistitehtävissä.
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 3/2026 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea koko jutun? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi myös koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
