TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK
Ideoita sinkoilee, mutta tavarat ovat kateissa ja koti kaaoksessa. Neuropsykiatriset eli niin kutsutut nepsy-piirteet voivat tuoda parisuhteeseen sekä vauhtia että kitkaa.
Pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki kohtaa työssään usein pareja, joista toisella tai molemmilla on neurokirjon diagnoosi. Yleisin niistä on adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
Tarkkaamattomuus näkyy esimerkiksi muistiongelmina sekä vaikeutena aloittaa asioita ja saattaa niitä loppuun. Humaljoen kokemuksen mukaan juuri tämä oire aiheuttaa eniten skismaa parisuhteissa.
– Pulmat liittyvät silloin esimerkiksi siihen, että myöhästellään, laskut jäävät maksamatta eikä koti ei pysy järjestyksessä. Kokemus siitä, etteivät vastuut ja työt jakaudu tasapuolisesti, on melko yleinen.
Tarkkaamattomuuden lisäksi adhd:n ydinoireita ovat impulsiivisuus ja ylivilkkaus. Kiukku ja innostus saattavat syttyä sekunneissa, ja tunteet myös vaihtelevat äkisti.
– Päivän aikana voi olla monenlaista ilmassa. Sekä ihmisen itsensä että kumppanin on vaikea pysyä perässä, mitä tapahtuu ja mistä kaikki tunteet tulevat. Kun ne ovat niin isoja, niistä on hankala saada otetta. Silloin tunteita on myös vaikea sanoittaa.
Neurokirjossa on monta sävyä
Adhd:n ohella myös autismikirjon häiriö kuuluu neurokirjon diagnooseihin. Autismikirjolla olevan on usein hankala hahmottaa tunteitaan ja ilmaista niitä sekä tulkita toisten tunteita ja eläytyä niihin. Kumppanista voi silloin tuntua, ettei suhde ole toiselle tärkeä.
Tämä on usein väärinkäsitys, ja juuri väärinkäsityksistä kumpuaa moni riita missä tahansa kodissa.
– Pohjimmiltaan nepsy-oireisten suhteisiin liittyvät haasteet ovat ihan samanlaisia kuin muillakin pariterapiaan hakeutuvilla: vuorovaikutuksen ongelmia, ymmärtämättömyyttä, loukkaantumista ja etääntymistä, Humaljoki toteaa.
Toisaalta taas esimerkiksi avoimuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys saattavat olla erityisen tärkeitä arvoja neurokirjon ihmiselle – ja hyväksi mille tahansa ihmissuhteelle.
Humaljoki huomauttaa, että neurokirjon ihmisten joukko on hyvin moninainen ja oirekuvat vaihtelevat yksilöllisesti. Melko tyypillistä on, että yhden diagnoosin saaneella on piirteitä toisestakin neurokirjon diagnoosista. Vastaavasti häneltä voi puuttua jokin oman diagnoosin tyypillinen oire.
Samaan aikaan hyvinvointia saattaa koetella jokin mielenterveyden häiriö.
– Valtaosalla nepsy-aikuisista on ollut sen verran haasteita elämänsä varrella, että heillä on diagnoosi esimerkiksi masennuksesta, ahdistuneisuudesta, päihdehäiriöstä tai persoonallisuushäiriöstä.
Onko lähellä hyvä olla?
Joillekin adhd-ihmisille seksuaalisuus on hyvinkin stimuloiva, innostava ja luova elämänalue – mutta ei aina. Humaljoen mukaan tyypillistä on, että innostus vaihtelee kausittain: moni kuvailee sitä joko tai -asiaksi.
Jos arki on hyvin stressaavaa, se heijastuu helposti fyysisen läheisyyden tarpeeseen ja seksuaaliseen halukkuuteen.
– Kuormituksella on valtavan suuri merkitys neurokirjon asioissa. Kaikki haitat ovat isommin läsnä, jos ihminen on kuormittunut. Se vaikuttaa myös siihen, tuntuuko toisen läheisyys ja kosketus hyvältä vai kuormittaako se vain lisää.
Seksuaalisuutta saattaa rajoittaa myös poikkeava aistiherkkyys, joka on yksi neurokirjon oireista. Joillakin esimerkiksi kipukynnys on tavallista matalampi tai poikkeuksellisen korkea. Tai jos esimerkiksi hajuaisti on hyvin herkkä, jo toisen hengityskin saattaa tuntua epämiellyttävältä.
Jos neurokirjon oireiden rinnalla myös mielenterveyden häiriö kampittaa arkea, sekään ei ole omiaan lisäämään suhteen kukoistusta. Esimerkiksi masennuksen tiedetään latistavan seksuaalista halua.
Kolmen tason ratkaisuja
Hälytykset puhelimeen. Muistilistat seinälle. Päivän ohjelma kalenteriin.
Neurokirjon häiröiden oireet ovat pysyviä ominaisuuksia, joita ei voi kääntää pois päältä. Kotielämää voi kuitenkin helpottaa eri keinoin. Jos esimerkiksi myöhästely tuottaa ongelmia, on mahdollista luoda muistutusten ja hälytysten järjestelmä, joka auttaa lähtemään ajoissa.
– Osa käytännön ongelmista voidaan tällaisin keinoin saada kokonaan pois. Toisiin asioihin taas saadaan helpotusta vain osittain, Kaisa Humaljoki sanoo.
Tällainen asia on esimerkiksi vuorokausirytmin erilaisuus. Adhd-henkilöillä on usein viivästynyt unirytmi, mikä tarkoittaa tavallista myöhempää nukkumaanmenoa.
Sisäistä kelloaan ei voi rukata täysin uuteen asentoon. Päivää ja iltaa voi silti pyrkiä rakentamaan niin, että uni tulisi aiemmin, esimerkiksi harrastamalla sopivasti liikuntaa ja varaamalla aikaa myös rauhoittumiseen.
Tunnepurkauksiakin voi oppia säätelemään. Tunteet tulevat ja menevät ilman, että voimme niitä estää. Omaan käyttäytymiseemme voimme kuitenkin vaikuttaa.
– Sitten ovat vielä ne asiat, jotka ovat ja pysyvät ja jotka pitää vain hyväksyä. Ei tapella kolmeakymmentä vuotta esimerkiksi siitä, että raha-asiat ovat hankalia, vaan hyväksytään se, että toinen ottaa niistä vastuun.
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2025 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea koko jutun? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi myös koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
