TEKSTI MERI NYKÄNEN
Hyvä uni saattaa helpottaa mielenterveysoireita kokevan nuoren koulunkäyntiä ja ihmissuhteita. Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa uni nousi tarkastelluista elämäntapatekijöistä tärkeimmäksi.
Tutkimuksessa seurattiin usean vuoden ajan tuhansia nuoria. Tutkijat selvittivät mielenterveysoireiden ja elämäntapojen yhteyttä myöhempään koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Unen lisäksi tarkasteltiin ruutuaikaa, liikuntaa ja ruokavaliota. Niiden merkitys jäi unta vähäisemmäksi.
Unen laatu selitti osan mielenterveysoireiden ja myöhempien vaikeuksien välisestä yhteydestä. Esimerkiksi ahdistuneisuusoireiden ja heikomman koulumenestyksen yhteydestä unen osuus oli noin kolmannes.
Uni korostui myös sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä ongelmissa, kuten yksinäisyydessä, kiusatuksi tulemisessa ja hankaluuksissa tulla toimeen muiden kanssa.
Liian vähän unta
Nuorelle suositellaan 8–10 tunnin yöunia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin kolmannes 8.–9.-luokkalaisista ja 45 prosenttia lukiolaisista nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia.
Univaje voi heikentää tarkkaavaisuutta, oppimista ja muistia. Se voi myös laskea mielialaa, lisätä ärtyneisyyttä ja vaikeuttaa tunteiden säätelyä. Väsyneenä nuori saattaa toimia harkitsemattomammin, ja riitojen sekä tapaturmien riski kasvaa.
Nuoren nukahtamista voivat vaikeuttaa monet asiat. Stressi, huolet ja mielenterveyden ongelmat voivat häiritä unta. Myös epäsäännöllinen unirytmi, myöhäinen somen selaaminen, pelaaminen ja muut iltamenot saattavat lyhentää yöunia.
Tutkimustulosten perusteella nuoren uneen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin silloin, jos hänellä on mielenterveysoireita. Mielenterveysoireet voivat heikentää unta, ja univaikeudet voivat puolestaan hankaloittaa nuoren arkea.
Mikä valvottaa?
Nuoren nukahtamista tai riittävää unta voivat häiritä esimerkiksi
– stressi ja huolet, kuten koeviikko tai ihmissuhteiden muutokset
– myöhäinen valvominen somen, sarjojen, pelien, harrastusten tai kavereiden vuoksi
– viivästynyt tai epäsäännöllinen unirytmi
– ahdistus, masennus ja muut mielenterveyden vaikeudet
– kipu, sairaudet ja muut unta häiritsevät oireet
– kofeiini, päihteet ja jotkin lääkkeet
– valoisa, meluisa tai muuten epämukava nukkumisympäristö.
Tutkimus julkaistiin Psychological Medicine -tiedelehdessä. Lähteet: THL, Mielenterveystalo, MIELI ry.
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 4/2026 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea koko haastattelun? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi myös koko sähköisen lehtiarkistomme ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.
