TEKSTI MARJA-TERTTU KORPPILA

Itkuisuutta, masentuneisuutta ja ahdistusta. 

Kiukkua, joka kiihtyy varoittamatta nollasta sataan, vaikka olisi tunnettu lehmänhermoisena. 

Voimattomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Aivan kuin burn out! 

Hajamielisenä, kireänä ja itkuun purskahtelevana voi tuntua siltä, ettei enää tunnista itseään. Vaihdevuosien mahdollisuus ei välttämättä tule edes mieleen. Kuitenkin mielialaoireet kuuluvat vaihdevuosioireiden kirjoon siinä missä kuumat aallotkin, sanoo synnytys- ja naistentautiopin professori Päivi Polo Turun yliopistosta.

Polo kuvailee vaihdevuosien mielialaoireita tabuksi. Ne herättävät naisissa vielä enemmän häpeää kuin punaisten kasvojen leyhyttely lehdellä tai hikoilun pilaama kampaus. Hikoilu koetaan hyväksyttävämmäksi oireeksi ja siihen myös haetaan apua, mutta vaikkapa itkuisuus herättää herkästi huonommuuden ja heikkouden tunteita. 

− Silti mielen oireet ovat ihan yhtä tärkeitä hoitaa, Polo korostaa.

Estrogeeni vähenee

Keskimäärin vaihdevuodet alkavat 51−52-vuotiaana, mutta vaihteluväli voi olla 45 vuodesta 55 vuoteen. Mitä vaihdevuosissa oikein tapahtuu? 

Lyhyesti kerrottuna naisen hormonituotanto on aivojen ja munasarjojen välistä vuoropuhelua. Aivojen hypotalamus käskee aivolisäkettä erittämään tiettyjä hormoneja. Yksi näistä on follikkelia stimuloiva hormoni, FSH, joka komentaa munasarjoja erittämään estrogeenia. Vaihdevuosissa munasarjat kuitenkin vanhentuvat, niiden estrogeenituotanto lakkaa ja kuukautiset loppuvat.

Tämä yllyttää aivoja tuottamaan lisää FSH:ta. Siksi FSH-verikoetta voidaan käyttää apuna, jos on epäselvää, johtuuko esimerkiksi kuukautisten loppuminen vaihdevuosista. 

Ensimmäiset oireet

Sitä, mistä vaihdevuosioireet taas johtuvat, ei tiedetä tarkkaan. 

− Vaihdevuodet tulevat kaikille, mutta kaikille ei tule oireita, Päivi Polo toteaa. 

Prosessi on yksilöllinen joka suhteessa: Saako lieviä vai vaikeita oireita, jos niitä ylipäänsä saa? Alkaako oireilu pikkuhiljaa vai yhdessä yössä? Vaikka munasarjojen toiminta loppuisi kuin saksilla leikaten, sekään ei välttämättä tarkoita vaikeita oireita.

Omien vaihdevuosien kulkua ei voi ennustaa etukäteen. Vaikea oireilu saattaa kenties kulkea suvussa, mutta mitään geeniä tähän ei ole löydetty. Sen sijaan Polon mukaan selitys voi olla se, että vaikeista oireista kärsinyt äiti puhuu niistä tyttärelleen, joka sitten tiedostaa, että oireita voi ylipäänsä tulla ja myös tarkkailee itseään enemmän. 

Vaihdevuosien mielialaoireista tiedetään kuitenkin tämä: estrogeeni vaikuttaa mielialahormoni serotoniinin aineenvaihduntaan ja sitä kautta mielialaan. 

Toisaalta elämä on kokonaisuus, Polo muistuttaa.

− 50-vuotiaan naisen elämään voi kasaantua asioita, jotka vaikuttavat mielialaan. Lapset lentävät pesästä, omista vanhemmista täytyy pitää huolta, ja työelämä voi kuormittaa.

En muista mitään!

Selvää on, että väsyneenä mieliala laskee. Jotta yöunen kokisi ravitsevaksi ja olon virkeäksi, unen rakenteen täytyy olla tietynlainen. Jos kaikki unisyklit eivät toteudu yön aikana, kahdeksankin tunnin yöunen jälkeen saattaa tuntua siltä, kuin ei olisi nukkunut silmäystäkään. 

− Kuumat aallot tekevät unesta pinnallisempaa ja voivat jopa herättää. Ne ja hikoilu ovat tärkeimmät syyt vaihdevuosien huonoon unenlaatuun, mutta toki myös mielialaoireet ovat yhteydessä unihäiriöihin, Polo kertoo. 

Polo on tehnyt väitöskirjansa vaihdevuosien ja hormonihoidon vaikutuksesta uneen. Laajassa tutkimustyössään hän on tutkinut myös vaihdevuosi-ikäisten ja heitä hieman vanhempien kognitiivisia toimintoja. Neuropsykologisissa testeissä seurattiin muun muassa vastaajan reaktionopeutta ja sitä, tekikö hän virheitä.  

Vaikka vaihdevuosi-ikäiset pärjäsivät testeissä loistavasti, voi huonosti nukkuvan oma subjektiivinen mielikuva arjestaan olla toisenlainen. Apua, en muista mitään! 

− Vaihdevuosissa saattaa olla muisti- ja keskittymishäiriöitä, mutta ne voivat liittyä myös uniongelmiin. Jos nukkuu huonosti, se aiheuttaa kenelle tahansa keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. 

Vaihdevuodet vai masennus? 

Mistä vaihdevuosiin sitten kannattaisi lähteä hakemaan apua? 

Moni keski-ikäinen nainen saa itkuisuudelleen väärän diagnoosin. Psykiatrisesti suuntautunut yleislääkäri voi tulkita vaihdevuosien mielialaoireet esimerkiksi masennukseksi. Tosin gynekologikin voi mennä joskus metsään. 

Pololla on ollut potilaita, jotka ovat aiemmin kertoneet lääkärille burn out -olostaan − siitä, että yhtäkkiä vain itkettää ja ettei ole psyykkisesti oma itsensä − ja heille on sanottu, että se ei ole vaihdevuosioire.

Kuitenkin, kun vaihdevuosiin liittyvät mielialaoireet saadaan hormonihoidon avulla kuntoon, se antaa voimavaroja selvittää muita mieltä kuormittavia asioita. Jos taas näyttää siltä, ettei syynä psyykkisiin oireisiin sittenkään ole vaihdevuodet, Polo tekee lähetteen psykiatrille.

Lääketieteen kandidaattien opettajana hän pitää tärkeänä, että opiskelijat oppisivat tunnistamaan vaihdevuosioireet. 

− Hormonihoito pitäisi aloittaa perusterveydenhuollossakin, jos siitä tuntuisi olevan hyötyä ja jos potilas sitä haluaa. Kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle gynekologille, ja se eriarvoistaa.

Uusi vapaa vaihe 

Päivi Polosta vaihdevuosia ei tarvitse pelätä tai surra. Kuukautisten loppuminen voi jopa parantaa elämänlaatua. 

− On naisia, jotka joutuvat pelkäämään raskauden mahdollisuutta. Vaihdevuodet tuovat siitä vapautuksen. Totta kai oireet voivat olla ongelmallisia, mutta suurin osa potilaista saadaan täysin oireettomiksi ihan turvallisilla lääkkeillä. Moni asia on myös helpompi kestää, kun sen ottaa positiivisesti, hän rohkaisee. 

Liikunnan vaikutuksista vaihdevuosien hoitoon on saatu Polon mukaan ristiriitaisia tutkimustuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan kuumiin aaltoihin ja unihäiriöihin saisi helpotusta liikkumalla rasittavalla tasolla noin kolme kertaa viikossa. Meta-analyyseissä vaikutusta ei ole löydetty, mutta silti Polo kannustaa liikkumaan. 

Lisäksi hän muistuttaa turvallisten ihmissuhteiden merkityksestä. Jokainen meistä tarvitsee henkistä hyväksyntää – myös silloin, kun kyyneleet ja hikipisarat valuvat kasvoilla kilpaa.  

 

 

Haluatko lukea lisää fiksuja juttuja mielen hyvinvoinnista? Tunne &  Mieli löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.  

Tilaa lehti