TEKSTI MERI NYKÄNEN
Mistä epämääräinen ahdistus johtuu ja mitä sille voi tehdä? Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Sanna Hyry ja kouluttaja Tarja Tikkanen sanovat, että ajoittainen ahdistus on ihan normaalia. He kertovat, miten tunteesta voi saada kiinni, ja milloin on aika miettiä apukeinoja helpottamaan oloa.
Ahdistuneisuus on luonnollinen, elämään kuuluva tunne, jonka perimmäisenä tarkoituksena on varoittaa uhkaavasta tai pelottavasta tilanteesta. Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on siis ihan terve ominaisuus.
Joskus elämässä on tilanteita ja vaiheita, joissa ahdistuneisuuden tunnetta on tavallista enemmän. Se saattaa liittyä esimerkiksi omaan tai läheisen sairastumiseen, työ- tai perhetilanteeseen, taloudellisiin ongelmiin tai vaikka yleiseen maailmantilanteeseen, kuten sotaan.
On myös luonnollista tuntea ahdistuneisuuden tunteita, vaikka ei osaisi nimetä yhtä tiettyä syytä.
Ahdistus voi tuntua puristuksena rinnassa, itkuisuutena, vatsavaivoina, levottomuutena, keskittymisvaikeuksina, sydämen sykkeen kohoamisena ja hikoiluna.
Usein ahdistuessa myös ajatukset rullaavat mielessä ja nukkumisesta tulee hankalaa: joko on vaikeaa nukahtaa tai heräilee öisin.
Ahdistuneisuudelle tyypilliset kehon oireet saattavat olla merkki myös fyysisestä oireilusta tai sairaudesta, mikä kannattaa ottaa huomioon asiaa selvitellessä.
Ajoittainen ahdistuneisuus on siis ihan normaalia ja menee ehkä ohi elämäntilanteen muuttuessa. Jos tuntemukset jatkuvat pidempään ja alkavat vaikuttaa omaan toimintakykyyn, on hyvä pysähtyä pohtimaan apukeinoja.
Toimintakyvyn puute voi näkyä niin, että normaaliin arkeen kuuluvien asioiden tekeminen vaatii ponnisteluja ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa vähenee tai muuttuu tunnelmaltaan kielteisiksi.
Voit kartoittaa omaa tilannettasi esimerkiksi Mielenterveystalon verkkosivuilta löytyvän oirekyselyn avulla. Tuloksesta saat viitteitä, mistä on kyse, ja neuvoja, miten asian kanssa voi edetä.
Omiin elintapoihinkin kannattaa kiinnittää huomiota. Sopivasti kuormittava liikunta, säännöllinen ruokailurytmi ja unesta huolehtiminen ovat asioita, joihin voi itse vaikuttaa.
Myös tupakoinnin, kahvinjuonnin ja alkoholinkäytön vähentäminen voivat auttaa lieventämään ahdistusta. Moni on saanut apua rentoutusharjoituksista, joilla saa rauhoitettua mieltä ja kehoa.
Helpotusta voi löytyä myös luonnossa liikkumisesta, käsitöistä, kirjoittamisesta ja lukemisesta.
Jos haluat pohtia, onko ahdistuneisuuden taustalla tiettyä asiaa, keskustele siitä luotettujen läheisten kanssa ja hakeudu tarvittaessa myös ammattilaisen puheille.
Paikallisista mielenterveysyhdistyksistä voi löytyä vertaistukea – usein keskustelu muiden samoja asioita kokevien ihmisten kanssa auttaa.
Jos ahdistusoireet jatkuvat pitkään, tuntuvat voimakkailta eivätkä omat keinot riitä, kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin. Alkuun pääset esimerkiksi terveysasemalta ja työterveyshuollosta.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/23. Tunne & Mieli on lehti mielen hyvinvoinnista. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.