TEKSTI MERI NYKÄNEN
1 Omien riskitekijöiden tunnistaminen
Aivoterveyttä uhkaavia asioita ovat tutkitusti jatkuva stressi ilman palautumista, pitkäaikainen yksinäisyys, nukkumiseen liittyvät ongelmat, liikkumattomuus ja huono tai yksipuolinen syöminen. Harva saa ruksia jokaiseen kohtaan – mutta aika moni vähintään yhteen. Kun tunnistaa juuri oman haasteensa, aivoterveyteen panostamisen voi aloittaa siitä.
2 Liike valoisaan aikaan
Ihmisen geenit ja aivot ovat aika lailla samat kuin 20 000 vuotta sitten, jolloin keräsimme itse ruokamme. Silloin elämässä oli paljon liikkumista ja luonnonvaloa. Jos töiden tai elämäntilanteen kannalta vain on mahdollista, liikkuminen ja aktiivinen toiminta on hyvä ajoittaa valoisaan aikaan. Voisiko ulkona piipahtaa lyhyesti keskellä päivää myös talvella, kun valoa on vain vähän tarjolla? Pimeään aikaan on hyvä pitää myös kotona ja töissä kirkkaita valoja päällä. Aktiivisuus päivällä auttaa pitämään yllä fiksua vuorokausirytmiä.
3 Työpäivän tasapainottaminen
Päivään pitäisi mahtua sekä innostumisen että rauhoittumisen hetkiä. Jos on koko ajan stressi päällä ja taistele tai pakene -tilassa, aivot kuormittuvat. Työpäivät on hyvä suunnitella niin, että tietää, mitä on milloinkin tekemässä ja mitä haluaa saada aikaan. Milloin on silppuhommien aika, ja milloin pidän tauon? Tämä koskee myös muita kuin työssäkäyviä, sillä kaikki tarvitsevat vaihtelua. Säännöllinen tauottaminen vähentää multitaskaamista ja auttaa tekemään parempia päätöksiä.
4 Yhteiset tavoitteet läheisten kanssa
Onko sinulla liittolainen eli luotettava ihminen, jonka kanssa voit puhua hyvän ravinnon, unen ja riittävän liikunnan merkityksestä? Miksi tsempata yksin, kun aika monella meistä on samat haasteet? Se, kenen kanssa menet kahville tai lounaalle, vaikuttaa molempien syömiseen. Kotona voi yhdessä miettiä, millaisia ruokia sieltä olisi hyvä löytyä. Jos pöydällä on pilkottuja porkkanoita, ne tulee syötyä – kuten myös berliininmunkit. Kun tavoitteista puhuu ääneen, ne tulevat todellisiksi.
5 Muutosten miettiminen
Pikaisten lupausten sijaan kannattaa pysähtyä miettimään omaa elämää ihan rauhassa: Mitä todella haluan muuttaa ja miksi? Millaiset tavat ja teot vievät kohti pysyvää muutosta? Mitä ympärilläni näkyy? Onko siellä sellaisia asioita, jotka vievät kohti haluamaani muutosta? Pöydällä lojuva tupakka-aski ja kaapista löytyvät keksipaketit eivät kannusta terveellisempiin valintoihin. Mitä niiden tilalla voisi olla? Ympäristön tietoinen muokkaaminen auttaa valintojen tekemisessä. Kieltojen sijaan on hyvä ajatella, mitä kaikkea hyvää saankaan tilalle.
Lähde: Aivosäätiön webinaari: Minna Huotilainen / Miten rakentaa aivoterveellinen vuosi 2025?
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 1/2025. Haluatko lukea lisää? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen.
