Kookosöljystä karppaamiseen ja pH-dieettiin. Muotidieetit vaihtuvat ja lupaavat nopeita terveysvaikutuksia, mutta selkeää tutkimusnäyttöä niistä ei ole. Miksi muotidieetit säilyvät vetovoimaisina ja miten niihin voisi suhtautua?
MARJO HENTUNEN TEKSTI
Syöminen ei ole pelkkä fyysinen tarve. Ihminen voi itse määrittää sitä, mitä syö ja ehkä kasvattaakin omaa ruokaa, kalastaa ja marjastaa.
Syödään yhdessä -hankkeen mukaan monet kansalliset herkkuruoat, kuten ruisleipä, kalakeitto, karjalanpiirakat ja karjalanpaisti säilyvät suosikkeina yli sukupolvien, mutta uusia ruokamuoteja syntyy koko ajan.
– Julkisuudessa jotain tiettyjä ruoka-aineita, kuten tomaattia tai avokadoa, voidaan pitää yksittäisten tutkimustulosten perusteella ihmeidentekijöinä, jotka auttavat laihtumaan tai vahvistamaan terveyttä ja vastustuskykyä. Toisaalta on ruokia, jotka ovat saaneet ”pahiksen” maineen. Esimerkiksi maidon on väitetty altistavan hiljaiselle tulehdukselle ja jopa ykköstyypin diabetekselle. Toisaalta hiusten ja ihon huono kunto saatetaan yhdistää jonkin yksittäisen hivenaineen, kuten sinkin, puutteeseen, kertoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Ruoka on tapa hallita
Kuusipalon mukaan yksi syy muotidieettien vetovoimaan on maailman epävarmuus ja kaoottisuus. Haemme helposti turvaa ja lohtua ruoasta – se on yksi hallinnan keino.
– Maailman tapahtumiin emme voi vaikuttaa, mutta syömiseen voimme. Ruoka tuo myös positiivisia tunnemuistoja. Moni vannoo esimerkiksi flunssan kourissa mummon mustaviinimarjamehuun.
Nykyään ihmiset matkailevat yhä enemmän ja tutustuvat erilaisiin ruokakulttuureihin, mutta ovat toisaalta kiinnostuneita kotimaisuudesta sekä lähellä tuotetusta ruoasta. Myös pop up -ravintoloista on tullut suosittuja. Tämä selittää osittain sitä, miksi uusiin ruokavillityksiin tartutaan aiempaa hanakammin. 1980-luvulla alkoi slow food -liikehdintä vastareaktiona pikaruoalle.
Yleensä muotidieettejä kokeilevat ensimmäisenä ihmiset, jotka seuraavat tiiviisti ravitsemusuutisointia. Härkis ja nyhtökaura ovat sen sijaan levinneet poikkeuksellisen nopeasti koko väestön tietoisuuteen.
Lautasmalli on hyvä perusta
Ruokavillitysten huumassa saattaa herkästi käydä niin, että ruokavaliota aletaan noudattaa liian kirjaimellisesti ja elämä alkaa pyöriä syömisen ympärillä.
– Syömisestä ei pitäisi ottaa suorituspaineita, vaan muistaa armollisuus ja joustava syöminen. Jos syö noin 80-prosenttisesti ”oikein”, eivät pienet lipsahdukset horjuta kokonaisuutta, toteaa Kuusipalo.
Lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, on perusta, jonka ympärille on hyvä rakentaa. Myös aamiainen on tärkeä, sillä ne ihmiset, jotka eivät syö aamupalaa, syövät tutkimusten mukaan enemmän kaloreita päivän aikana kuin aamiaista suosivat.
Mieti, mikä sopii sinulle
Ruokavalion sopivuutta voi puntaroida monin tavoin. On hyvä miettiä sitäkin, kuinka helposti ruokavalio on toteutettavissa ja miten paljon se vie aikaa. Myös allergiat voivat asettaa rajoituksia. Jos jokin ruoka-aine aiheuttaa turvotusta, mahakipuja tai iho-oireita, se kannattaa jättää pois.
– Jos syömisen jälkeen tulee huono olo, kannattaa miettiä, miten ruokavaliota voisi korjata. Moni voileipiä tai välipaloja naposteleva voi kokea, että lämpimät ateriat tuovat paremman olon niin fyysisesti kuin psyykkisesti, sanoo Kuusipalo.
Suolistobakteerit vaikuttavat nykytutkimusten valossa myös psyykkiseen hyvinvointiin. Bakteerien hyvinvointi taas riippuu siitä, mitä syömme. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä säästelemättä, samoin täysjyväviljat ja hyvät rasvahapot ovat tärkeitä.
Kuulostaako liian hyvältä?
Jos jokin kuulostaa liian lupaavalta, se on yleensä liian hyvää ollakseen totta.
– Jos joku esiintyy ruokaguruna, joka myy ihmepilleriä tai parantavaa vettä, kyseessä on usein huijari. Esimerkiksi vastikään mainostettu hopeavesi on nautittuna myrkyllistä ja vaurioittaa sisäelimiä.
Jos tuntuu, että tarvitsee tukea ruokavalion koostamisessa, kannattaa käydä ravitsemusterapeutin juttusilla. Käytännössä ruoan valmistamiseen voi saada vinkkejä esimerkiksi Martoilta.
Juttu on alun perin julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 2/2018. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka julkaisija on Mielenterveyden keskusliitto.