Musiikin kuuntelu lisää tutkitusti onnellisuutta ja vaikuttaa mielialaan. Musiikki tuo energiaa pimeän keskelle ja saa etätöihin nuupahtaneeseen mieleen vauhtia. Joskus hyvän biisin voi antaa vain tanssittaa.

TEKSTI KAISA PASTILA 

Kun musiikkipsykologian tutkija Suvi Saarikallio valmistautuu alkavaan työpäivään, hän napsauttaa radiosta popin soimaan. 

– Haen musiikista hyvää mieltä. Se auttaa minua myös kasaamaan ajatuksiani, vaikken tee mitään tietoisesti, ainoastaan nautin radion musiikkitarjonnasta.

Tutkijan mukaan musiikki toimii tässä tilanteessa kahdella tavalla: Ensinnäkin se synnyttää mielihyvää – aivoissa syntyy dopamiinia. Hyvä olo antaa energisen fiiliksen. Toiseksi musiikki on aivojumppaa. Aivot saavat musiikista käsiteltäväkseen kompleksista informaatiota, ajan ja tilan hahmottamista vaativia viestejä – ihan sama, onko kyse raskaasta metallista vai iskelmästä.

Aamuinen musiikkihetki lämmittelee aivot ja muuttaa ne aktiivisiksi. Keskittyminen työhön voi alkaa.

LEMPIBIISI TUO ENERGIAA 

Musiikin kuuntelu saa meidät nollautumaan samalla tavalla kuin tietoisuusharjoitukset. Musiikkia voisikin kutsua pika-mindfulnessiksi.

Saarikallio antaa esimerkin: Iltapäivällä töissä tulee vastaan odottamaton haaste. Koska työpäivää on jo takana, energiavarannot eivät ole enää kukkuroillaan, mikä saa haasteen tuntumaan isommalta kuin se onkaan. Mutta jos laittaa kuulokkeet korviinsa ja oman lempibiisin soimaan, väsymys voikin taittua.

– Jalka alkaa naputtaa tahdissa ja vartalo huojua musiikin mukana. Kolmessa minuutissa maailma näyttääkin ihan erilaiselta.

Hallinnan tunne palaa, ja mieli on taas levollinen: kaikki järjestyy, ei hätää, tästä selvitään. Yhtäkkiä pölypallot työhuoneen nurkissa eivät enää häiritse eikä kotona odottava tiski- ja pyykkivuori kummittele mielen perukoilla. Haasteellinen työtehtäväkään ei näytä enää ylitsepääsemättömältä.

– Musiikki on uskomaton voimavara. Sen potentiaali kannattaa hyödyntää.

SOIVA MUOTO TUNTEILLE 

Musiikin voima perustuu siihen, että se vaikuttaa meihin yhtä aikaa monella tasolla.

Reagoimme esimerkiksi musiikin rytmiin fysiologisesti, kehomme tahdistuu nopeampaan tai hitaampaan sykkeeseen, ja olo virkistyy tai rauhoittuu. Pehmeät äänenvärit saavat kuuntelijankin olon pehmoiseksi, kun taas kirkkaammat ja kovemmat äänenvärit lisäävät valpautta.

Musiikki vaikuttaa myös henkilökohtaisten merkitysten kautta. Jos mieleemme tulee musiikkia kuunnellessa jokin muisto, siihen liittyvät tunnelmat välittyvät meihin.

– Musiikin voi valjastaa omaan käyttöönsä juuri niin kuin haluaa. Jos jostain biisistä juuri sillä hetkellä tulee liian ahdistava tai epämiellyttävä olo, kannattaa vaihtaa kanavaa. Surun voi antaa tulla vasta sitten, kun sille on oikea aika ja tarve.

Kun sitten on valmis heittäytymään surullisen muiston herättävän biisin matkaan, kokemus voi Saarikallion mukaan olla puhdistava ja elvyttävä.

Jos aikaisemmin ihmisellä oli vain tunnistamaton möykky sisällään, musiikki antaa soivan muodon tälle tunteelle. Se auttaa ihmistä ilmaisemaan, miltä juuri nyt tuntuu. Sanoja ei tarvita.

Sillä, että musiikki on ajassa liikkuva taidemuoto, on myös apua tunteiden säätelyssä. Kuljemme aina kappaleen matkassa eteenpäin. Kun kolmen minuutin poppibiisi on lopussa, olemmekin jo valmiita päästämään irti surun tunteesta ja tartuttamaan itseemme seuraavan kappaleen tunnelman.

VOIMAA JA NAUTINTOA

Musiikilla voi olla tärkeä rooli myös elämän isoissa kriiseissä, Saarikallio sanoo. Monella omaan elämän käännekohtaan liittyy jokin laulu, joka on kantanut vaikeiden aikojen yli.

Kriisistä selviämisen jälkeen tämä voimalaulu muistuttaa ihmistä siitä, miten haurasta elämä on ja miten tärkeää on arvostaa hyviä hetkiä. Ihmiset ovat kertoneet myös, että voimabiisi antaa heille hyväksynnän tunteen. Laulua kuunnellessa voi kokea: minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen, minä riitän.

– Ei ole liian paljon sanottu, että musiikin kuuntelu lisää onnellisuutta. Se tavoittaa kokemusmaailmamme niin triviaaleissa tilanteissa kuin syvissä hetkissäkin ja tarjoaa meille heijastuspinnan. Musiikki on kuin ystävä.

Vaikka hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat, tutkija varoittaa analysoimasta puhki omaa musiikin kuuntelua. Musiikista saa myös vain nauttia.

– Musiikki on ennen kaikkea viihdettä. Siitä ei aina tarvitse löytää syvää yhtymäkohtaa omaan elämään.

 

 

Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2020. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.  Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin tai lahjaksi.  

Tilaa lehti