TEKSTI TIMO TERÄSAHJO JA MANU VESTERINEN KUVITUS MARIA VILJA
Voiko traumaattisista kokemuksista toipua niin, että työkyky palaa ja elämä tuntuu mielekkäältä? Juttusarjan ensimmäisessä osassa kysymykseen vastaa psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen.
Pietikäinen edustaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja on perehtynyt etenkin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Hän on kirjoittanut aiheesta muun muassa kirjat Joustava mieli ja Kohti arvoistasi.
Pietikäinen sanoo olevansa oppimisoptimisti. Hän uskoo ihmisen kykyyn oppia selviämään vaikeuksista. Sana toipuminen saa hänet leikittelemään ajatuksella, mistä meidän oikein pitäisi toipua – elämästäkö. Ja milloin me siitä toivumme, haudassako?
Elämä tuottaa jatkuvasti erilaisia vaikeuksia, joista selviäminen ei lakkaa koskaan, Pietikäinen muistuttaa. Siksi niiden yhteydessä on ongelmallista puhua toipumisesta.
– Jos kyse on nilkkamurtumasta, tiedämme täsmällisesti, mistä on kyse ja milloin nilkka on toipunut. Sen sijaan mielen ilmiöiden suhteen meillä ei ole yhtä tarkkoja rajoja. Masennustakin on niin montaa eri lajia.
Pietikäisen mielestä identiteetin ja minäkuvan samastumisella tiettyyn diagnoosiin tai oirekimppuun voi olla käyttäytymistä ja elämää kaventava vaikutus. Ihminen olisi kohdattava mieluummin kokonaisena kuin diagnooseista ja muista nimilapuista koostuvana ongelmavyyhtinä.
Pietikäinen pitää tärkeänä psykologisen vapauden kasvattamista ihmisen elämässä. Vapaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin vapautuminen hankalista tunteista. Kukapa haluaisi elää elämää, jossa ei ole tunteita?
Sen sijaan vapauteen liittyy psykologista joustavuutta sekä omien arvojen tiedostamista ja niiden mukaista toimimista.
– Psykologinen joustavuus on kykyä kohdata vaikeat ajatukset, tunteet, muistot ja kehon tuntemukset uudella tavalla niin, ettei niistä muodostuisi psykologista estettä ja elämän pääsisältöä.
Esimerkiksi lapsuuden traumaattinen kokemus voi aktivoitua joissain tilanteissa esimerkiksi parisuhteessa. Silloin elimistö siirtyy taistele tai pakene -tilaan, vaikka tapahtumasta olisi kulunut vuosikymmeniä. Tällöin on oleellista opetella uusia tapoja kohdata omaa sisäistä kokemusmaailmaansa.
– Kun historiaa ei voi muuttaa, voi muuttaa suhdettaan siihen. Se, miten reagoi historiaan nyt, vaikuttaa elämänlaatuun todella paljon.
Juttu on julkaistu Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2022. Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi myös tilata kotiin.