Laulaja Evelina: ”Autismidiagnoosi antoi luvan olla sellainen kuin olen”

TEKSTI KAISA VIITANEN KUVA SUSANNA KEKKONEN     

Vuosikymmen sitten turkulainen Evelina Tammenlaakso oli 20-vuotias, kun hänen ensimmäisen levynsä kappale Honey nousi Suomen soittolistan kärkeen. Nuori artisti alkoi tavata musiikkialan ihmisiä, matkustaa erilaisissa kokoonpanoissa, pysähdellä huoltoasemilla ja yöpyä uusissa kaupungeissa. Ennen kaikkea hän alkoi istua uusissa ruokapöydissä.

Siinä missä moni pöytäseuralainen tarttui mielissään sushipaloihin, aasialaisten kulhojen antimiin ja vaikka pitsapaloihin, Evelinaa puistatti. Hän on koko ikänsä ollut tarkka syömisistään, koska monet raaka-aineet tuntuvat hänestä epämiellyttäviltä.

Ajatus tuntemattoman annoksen tilaamisesta oli hänelle silkka mahdottomuus. Mieluiten Evelina olisi syönyt ranskalaisia ja nugetteja, mutta hän pelkäsi muiden pitävän niitä lapsellisina. Niinpä hän usein vain huiskaisi kättään ja väitti, ettei hänellä ole nälkä.

Se oli maskaamista, mutta sitä sanaa Evelina ei vielä tuntenut.

Ennen ja jälkeen diagnoosien   

Tapaamispaikaksi Evelina on valinnut Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan levy-yhtiönsä kuunteluhuoneen. Seinät ovat viininpunaiset, sohva upottavaa samettia ja valaistuksen saa himmennettyä hämäräksi. Siis oikein sopiva tila jokaiselle, joka rasittuu hälystä ja liian kirkkaista valoista.

Haastattelu tehdään toukokuussa juuri ennen Evelinan 30-vuotissyntymäpäivää. Ajankohta tuntuu artistista sopivalta keskustelulle, jonka teemana on hänen uusi elämänsä. Tämä uusi ajanjakso alkoi nelisen vuotta sitten, kun Evelina ensin sai adhd-diagnoosin ja sen jälkeen autismidiagnoosin.

Evelinan mielestä elämässä onkin aika ennen ja aika jälkeen diagnoosien. 

– Koin aiemmin paljon ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita. Diagnoosit saivat minut ymmärtämään, etten olekaan epänormaali. Itse asiassa kuulun isoon universaaliin yhteisöön kaikkien neuroepätyypillisten ihmisten kanssa.