VÄSÄHTÄNYTTÄ MIELTÄ JA KEHOA VOI HUOLTAA PÄIVÄN MITTAAN. VIREYSTILAN SÄÄTELY ON HERKKÄÄ TASAPAINOILUA, jota VOI OPETELLA. PSYKOLOGI MIKAEL SAARINEN VINKKAA, ETTÄ VIREYTTÄ VOI MYÖS OSTAA VELAKSI. 

ANNA-KAISA PITKÄNEN TEKSTI

Vireystilaa voi opetella säätelemään kehon ja mielen tekniikoin.

– Niihin voi halutessaan ottaa myös kaverin mukaan, sanoo psykologi Mikael Saarinen.

Saarinen on kirjoittanut psykoterapeutti Jyrki Rytilän kanssa kirjan Energiaa! Harjoituksia ja vinkkejä väsyneelle keholle ja mielelle (Kirjapaja 2019).

Saarinen muistuttaa, ettei vireyttä voi ostaa velaksi. Vireystilan säätely on herkkää tasapainoilua aktivoivan sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston välillä. Energinen päivä pedataan lepäämällä ja palautumalla riittävästi edellisenä iltana ja yönä.

– Tunti unta, kaksi tuntia virkeää ponnistelua on hyvä nyrkkisääntö, joka voi edellyttää tiukkoja päätöksiä ajankäytössä. Erityisesti illalla on tärkeää raivata aikaa levolle työltä, harrastuksilta ja somelta.

HELPOINTA ON HENGITTÄÄ 

Hyvä yöuni ei kuitenkaan aina pelasta nuutuneelta ololta päivisin. Tähän on usein syynä runsas istuminen ja paikallaan olo samoissa asennoissa. Tällöin verenkierto, hapenkulku ja monet muut tärkeät elintoiminnot hidastuvat.

– Keho tulkitsee, että on levon hetki, vaikka olisimme valmiita olemaan energisiä ja virkeitä.

Liike on tehokas keino vireyden elvyttämiseksi. Saarinen suosittaa jokaiseen päivään yksinkertaisia, energisoivia jumppaliikkeitä, kuten kymmentä syväkyykkyä tai minuuttia lankkuasennossa.

– Pieniä liikuntataukoja kannattaa sisällyttää päivään lyhyissä pätkissä. Tutkitusti tehokasta on työskentely 20–40 minuutin jaksoissa, joiden jälkeen kehoa ja mieltä virkistetään 5–10 minuuttia.

Saarinen kannustaa miettimään, voisiko edes pienen osan lounastunnista tai kahvitauosta viettää reippaasti ulkona liikkuen. Myös venyttely parantaa hapenkulkua palauttaen lihaksia ja lihaskalvoja staattisesta jännityksestä. Jos aikaa on vähän, helpointa on hengittää.

– Istumme usein hieman kyyryssä, jolloin hengitys jää pinnalliseksi eikä happi kulje. Syvähengityksen ja stimuloivan hengityksen harjoituksia voi tehdä työpöydän ääressä tai kokouksessa helposti.

UKKOSEN JYRINÄ HERÄTTÄÄ VARMASTI

Saarinen korostaa, että kiire on huono tekosyy olla lisäämättä virkistyshetkiä päivään. Ne vievät vain somen vilkaisun verran. Sitä taas tavallinen suomalainen tekee jopa 40–50 kertaa päivässä.

Saarinen ei toisaalta tuomitse kissavideoiden katsojia. Herättelevät aistiärsykkeet kuten virkistävät kuvat, äänet, kosketukset ja tuoksut ovat erittäin tärkeitä päivittäisen vireystilan säätelyssä.

– Somesta voi opetella hakemaan energiaa nostattavia sisältöjä sen sijasta, että katselisi, kenelle nyt pitää vastata ja mistä kivasta olen jäänyt paitsi.

Saarinen ehdottaa, että jokainen voisi koota itselleen tiedostoon virkistäviä kuvia ja ääniä. Aina paras hermoston aktivoija ei ole miellyttävä, vaan hitusen säikäyttävä tai epämiellyttävä aistimus. Verkosta löytyy jo nyt ukkosenjyrinää tai liidun kitinää taulua vasten. Ne herättävät tehokkaasti ja varmasti.

Kehon hierominen, silittely tai kevyt taputtelu voivat saada nuutuneet aistit vireytymään uudelleen. Hauskemmin hieronta- ja liikuntaharjoitukset sujuvat yhdessä kaverin kanssa.

Juttu on julkaistu alun perin Tunne & Mieli -lehden numerossa 2/2019. Tunne & Mieli on mielen ilmiöistä kertova aikakauslehti, jonka omistaja on Mielenterveyden keskusliitto.

Tilaa lehti