TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA
Oletko hyvä kuuntelija silloinkin, kun ystävän jutut alkavat jo puuduttaa? Kumppani, joka hoitaa aina yhteiset laskut? Usein ylitöihin jäävä työmyyrä?
Roolit ovat osa ihmiselämää: ne vaikuttavat identiteettimme kehittymiseen ja siihen, miten itseämme ilmaisemme. Roolit rakentuvat sekä omista että ympäristön odotuksista – ja joskus myös siitä, mitä oletamme muiden meiltä odottavan. Tämä voi näkyä esimerkiksi korostuneena velvollisuudentuntona.
Omien roolien pohdintaan tulee usein tarve elämän muutoskohdissa, sanoo psykologian tohtori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän käsittelee teemaa kirjassaan Roolivapaus – miten haastaa itsensä ja muiden odotukset (Atena 2024).
– Kriiseissä ja käännekohdissa moni alkaa miettiä, millaisiin rooleihin hän on vaikkapa perheessään ja työelämässään asettunut ja millaisia kokemuksia ne itselle tuottavat. Olenko tehnyt asioita, joista olen unelmoinut? Olenko tyytyväinen siihen, missä olen tässä hetkessä?
Jos mieltä kaihertaa muutoksen tarve, voi olla aihetta tutkia, millaisiksi omat roolit ovat muodostuneet ja miten ne vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Parhaimmillaan itsestään löytää uusia puolia, mikä avartaa suhtautumista myös muihin ihmisiin.
Oivallus 1:
Lapsuudessa annettu rooli voi jäädä elämään
Millainen sait kuulla olevasi lapsena ja nuorena? Sanottiinko sinua runotytöksi, koomikoksi tai tiedemiehen aluksi? Miten tämänkaltaiset luonnehdinnat ovat vaikuttaneet elämääsi, vai ovatko ollenkaan?
Useimmilla ne vaikuttavat jollain tavoin, Maarit Lassander arvioi.
– Joskus läheisen tai kaverin kommentti on saattanut jäädä koko elämän ajaksi soimaan korvissa, vaikka se olisi ollut vain pieni huomio jostain ominaisuudesta tai vahvuudesta. Ihminen on alkanut kirjoittaa tarinaansa ja rakentaa elämäänsä sen mukaan, vaikka monia muitakin mahdollisuuksia olisi ehkä ollut.
On tärkeää huomioida lapsen vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta myös antaa hänen rauhassa sovitella itselleen erilaisia viittoja. Lapsi voi olla taitelijasielu, humoristi ja matikkataituri samassa paketissa. Tai joissain tilanteissa ujo ja arka, toisissa rohkea ja aloitteellinen.
Usein lasta kehutaan hyvistä ominaisuuksista ja onnistumisista, mutta Lassander painottaisi etenkin sitä, miten lapsi on osannut toimia eri tilanteissa.
– Hän on ehkä jatkanut sitkeästi yrittämistä vaikkei olisikaan heti onnistunut, sietänyt epäonnistumisia tai jaksanut olla ystävällinen väsymyksestään huolimatta. Enemmän kuin sitä, että lapsi on tietynlainen tai hyvä jossain, vahvistaisin tämänkaltaisia hyviä toimintamalleja.
Oivallus 2:
Tytöt ovat muutakin kuin kilttejä
Sukupuoliroolit ohjaavat edelleen lasten ja nuorten kasvua, vaikka edellisiin sukupolviin verrattuna liikkumatila onkin väljentynyt.
Ajatukset siitä, millaisia tytöt ja pojat ovat, mitä heiltä voi odottaa ja mikä heille on sallittua, juontavat syvälle kulttuurisiin rakenteisiin. Näitä rakenteita helposti vahvistamme kiinnittämättä asiaan sen enempää huomiota. Saatamme puhua jo pikkuvauvoillekin eri tavoin sen mukaan, mitä sukupuolta he ovat – suloisia prinsessoja tai reippaita miehenalkuja.
– Edelleen odotetaan, että tytöt ovat kilttejä, sopeutuvaisia ja myötätuntoisia. Pojissa taas arvostetaan urheilullisuutta, reippautta ja rohkeutta. Ja vieläkin sanotaan, että pojat ovat poikia, vaikka siitä on jo kauan yritetty päästä irti, Lassander huomauttaa.
Sukupuoleen liittyvät odotukset ovat hänen mukaansa yksi niistä tekijöistä, jotka altistavat nuoria ahdistukselle ja masennukselle. Lassander on huolissaan etenkin tyttöjen hyvinvoinnista, joka tutkimusten mukaan on heikentynyt viime vuosina. Suunnan kääntämiseksi pitäisi hänen mielestään tehdä paljon nykyistä enemmän.
– Tiukassa olevat asenteet ja odotukset kääntyvät myös poikia vastaan. Ei ole mitenkään helppoa olla erilainen poika ja elää erilaista elämää kuin muut samanikäiset. Heillä on isoja paineita siitä, ettei saisi näyttää heikkoutta tai pyytää apua.
Juttu on lyhennetty versio Tunne & Mieli -lehden numerossa 5/2024 ilmestyneestä jutusta. Haluatko lukea loput viisi oivallusta? Lehti löytyy valikoiduista Lehtipisteistä, ja sen voi tilata kotiin. Saat tilatessasi käyttöösi koko sähköisen lehtiarkistomme vuodesta 2016 alkaen ja pääset lukemaan heti myös tämän artikkelin kokonaan.