Suhde luontoon tarjoaa palautumista syvempiä vaikutuksia, sanoo ekopsykologi Kirsi Salonen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvisi, että luonto voi olla merkittävä osaa omaa terveyttä.
Suhde luontoon tarjoaa palautumista syvempiä vaikutuksia, sanoo ekopsykologi Kirsi Salonen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvisi, että luonto voi olla merkittävä osaa omaa terveyttä.
Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed löysi kolmekymppisenä syyn kouluvaikeuksilleen. Nykyisin hän kiittää tarkkaavaisuushäiriötään siitä, että hän ei pysty vaikenemaan vääriksi kokemistaan asioista.
Toivoa tuo se, että uskaltautuu elämään peloistaan huolimatta. Lähtee liikkeelle, vaikka kohtaamiset jännittävät ja pieni riski tartunnasta on edelleen olemassa. Tiukasta kontrollista voi tulla haitallinen selviytymiskeino, joka vain lisää turvattomuuden tunnetta ja pelkoa.
Marko Patokallio on katsonut läheltä isänsä Jouni Patokallion alkoholiongelmaa. Raitistumisen myötä isän ja pojan välit ovat muuttuneet tasavertaisiksi ja lähentyneet entisestään.
Muusikko Venla Ilona Blom, 35, löytää paniikkihäiriöstään myös hyviä puolia. Hänen mielestään se kertoo, että ihminen on elämänjanoinen, tunneherkkä ja kosketuksissa itseensä.
Ujoutta ajatellaan piirteenä, josta olisi jollain tavalla päästävä eroon. Pitäisi olla reipas, sanoa mielipiteensä kovaan ääneen ja ottaa tila haltuun. Yleinen ajatus on, että mitä näkyvämpi ja äänekkäämpi tyyppi, sitä paremmin hän tulee elämässään pärjäämään.
Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman asuu perheensä kanssa tunturin kupeessa Nuorgamissa. Hän esiintyy taiteilijanimellä Ánnámáret ja saa voimaa arkeensa luonnosta, lapsista ja musiikista.
Kun yhteys omaan intuitioon toimii, mieleen tulee tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. Parhaimmillaan se auttaa meitä tekemään päätöksiä, joista ei jää jossiteltavaa.
Psykoterapiassa tärkeintä on tunne kuulluksi tulemisesta ja toimivan vuorovaikutuksen syntymisestä, sanoo emeritusprofessori Mikael Leiman. Hoidosta hyötyy, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn.
”Kovassa vauhdissa näkökenttä kapenee ja epätoivo valtaa helposti mielen. Samalla hämärtyy, mikä muutoksessa olikaan tärkeintä, ja riski lähteä vääriin suuntiin kasvaa”, kirjoittaa kolumnistimme Aurora Airaskorpi.
Taiteilija Meiju Niskala uskoo, että ihmiset katoavat sairaiden ympäriltä, koska tuntevat avuttomuutta. Taiteellaan hän haluaa lisätä radikaalia empatiaa ja kärsivän ihmisen sietämistä.
Kirjoittaminen on itseilmaisua, joka herättää eloon tunteita ja muistoja. Kirjallisuusterapiassa kuka tahansa voi käsitellä oman mielensä sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien.