Monen muun milleniaalin tavoin toimittaja ja ohjaaja Susani Mahadura kasvoi ajatukseen, että menestyminen on vain itsestä kiinni, ja teki töitä tauotta. Uupumisen jälkeen hän ei enää suostu ihannoimaan suorittamisen kulttuuria.
Monen muun milleniaalin tavoin toimittaja ja ohjaaja Susani Mahadura kasvoi ajatukseen, että menestyminen on vain itsestä kiinni, ja teki töitä tauotta. Uupumisen jälkeen hän ei enää suostu ihannoimaan suorittamisen kulttuuria.
Hyvä mieli ei kulu vaan kertautuu jakamalla. Toisille siis todellakin kannattaa tehdä, mitä haluaisi itselle tehtävän. Mutta mitä se voisi olla?
Kolmiloikkaaja Senni Salminen saa voimaa arkeensa kylmästä suihkusta, tunnelmallisesta aamiaisesta ja mieltä rauhoittavasta iltakävelystä.
Parantumatonta rintasyöpää sairastava Astrid Swan käsittelee kuolemansairaan surua omassa elämässään, tutkimuksessaan ja musiikissaan. Joskus se on syvä ja upottava tunne, mutta arjessa se pakottaa keskittymään siihen, mitä rakastaa.
Tiia Hyvärinen alkoi toipua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, kun hän oppi tunnistamaan omia minätilojaan ja tunnelukkojaan.
Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala saa voimaa arkeensa väreistä ja aidoista kohtaamisista, joissa ollaan läsnä ja valmiita antamaan jotain itsestä.
Nelli Niemelä pystyy taas luottamaan raitistuneeseen veljeensä Aki Saariahoon. Mitään ei tarvitse enää salailla.
Arki takkuaa ja ajatus karkaa – voisiko syynä olla adhd? Yhä useampi aikuinen hakeutuu tutkimuksiin, joissa selvitetään, onko hänellä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
Aikuisena liikunta voi tuntua suorittamiselta ja pakkopullalta. Kannustus ja rohkaisu auttavat pitämään motivaatiota yllä.
Lapsen tai nuoren poikkeuksellinen käyttäytyminen saattaa joskus osoittautua käytöshäiriöksi, joka tuo jännitteitä perhearkeen ja kouluun. Psykologian tohtori Taina Laajasalo kertoo, millaisia piirteitä käytöshäiriöön kuuluu.
Luonnossa liikkuminen saa Irina Björklundin mielen rauhoittumaan ja mielialan kohoamaan. Meren äärellä, metsän keskellä tai vuoren huipulla voi tuntea oman pienuutensa, mikä antaa elämään vahvuutta ja perspektiiviä.
Mielenterveysdiagnooseissa ei ole apuna veriarvoja. Siksi rajat eivät ole aina selkeitä. Väliaikainen apeus on tavallista ja kuuluu elämään.