Aivotutkija Katri Saarikivi rakastaa paitsi tutkimuksen tekemistä myös siitä puhumista. Omasta päästään hän pitää huolta tanssimalla, liikkumalla luonnossa ja kuuntelemalla fiilikseen sopivaa musiikkia.
Aivotutkija Katri Saarikivi rakastaa paitsi tutkimuksen tekemistä myös siitä puhumista. Omasta päästään hän pitää huolta tanssimalla, liikkumalla luonnossa ja kuuntelemalla fiilikseen sopivaa musiikkia.
”Vain rakastamalla ja hyväksymällä oman kehomme voimme etsiä itsellemme oikean tavan liikkua, ja vain sellaisesta voi tulla elämäntapa”, kolumnisti Elina Hirvonen kirjoittaa ja kertoo, miten hän itse löysi liikkumisen ilon työuupumuksen myötä.
Kun Laura Ruotsalainen jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle, hän sai vertaistukea entiseltä työkaveriltaan Susanna Tiljanderilta. Raskas kokemus syvensi heidän ystävyyttään ja sai auttamaan muita työssään uupuneita.
Vanheneminen ei näyttelijä Seela Sellan mielestä välttämättä viisastuta ihmistä – mutta elämänkokemus saattaa lisätä ymmärrystä. Sella on oivaltanut, että sitten kun -ajattelun sijaan kannattaa nauttia hetkestä.
Introvertin ja ekstrovertin yhteiselämä toimii, kun kumpikin puhuu avoimesti tarpeistaan ja toiveistaan. Minna Oulasmaa ja Mika Pesonen ovat tehneet niin suhteensa alusta asti.
Jos käytät työssäsi jatkuvasti tai satunnaisesti tietokonetta, olet tietotyöntekijä tai ainakin työsi sisältää elementtejä tietotyöstä. Kun istuu päivät koneella, työtuolin säätöjen lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota informaatioergonomiaan.
Sosiaalinen jännittäminen voi rajoittaa elämää ja tuntua musertavalta, mutta onneksi sitä on mahdollista lieventää harjoittelulla. On myös hyvä oivaltaa, ettei jännittäminen sinänsä ole paha juttu – jo asennemuutos voi auttaa.
Pipsa Valkeila kasvoi ympäristöahdistusta kokeneesta teinistä aikuiseksi, joka seuraa omia arvojaan. Hän on oppinut, että mielenterveys kannattaa ottaa tosissaan.
Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit? Harmittavatko keskeytykset, pätkiikö muisti? Työn hallitsemiseen ja aivokuorman vähentämiseen on onneksi olemassa keinoja.
Kolumnisti Elina Hirvonen kirjoittaa, miksi hän päätti aloittaa terapian nuoruuden huonoista kokemuksista huolimatta. Hän toivoo, että palvelut olisivat kaikkien saatavilla.
Aikuisena ADHD-diagnoosin saaminen selitti Heta Eskeliselle, 31, miksi hänellä on usein tavarat hukassa ja vaikea aloittaa asioita. Varsinkin tytöillä ADHD jää edelleen helposti tunnistamatta.
Tytti Pasanen tutki väitöskirjassaan luonnon vaikutuksia hyvinvointiin. Hän havaitsi, että mitä suurempi tarve on lievittää stressiä, sitä enemmän ihminen hyötyy luonnosta.