Hyvä itsetunto auttaa tarttumaan haasteisiin, kohtaamaan vastoinkäymisiä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Mutta miten luoda arvostava suhde peilissä näkyvään tyyppiin?
Tämän olen elämästä oppinut
”Onnekkaimmat saavat tukea kotoa, monet eivät. Siksi ympäristöllä on valtavasti väliä. Apua on oltava saatavilla tarpeeksi nopeasti, ajoissa ja matalalla kynnyksellä?” kirjoittaa kolumnisti Elina Hirvonen.
Jokainen meistä voi lisätä toiveikkuutta työpaikalla ja arjessa – Hoitotieteen dosentti Jari Kylmä kertoo, miten se onnistuu
Kun elämässä tapahtuu yllättäviä asioita, toivon ylläpitäminen on entistä tärkeämpää – myös työpaikoilla. Hoitotieteen dosentti Jari Kylmä on tutkinut toivon merkitystä ja kertoo, miten jokainen voi osallistua toiveikkuuden lisäämiseen työpaikalla ja omassa arjessaan.
Yritä vähemmän, nuku paremmin
Mitä enemmän yrität komentaa unta luoksesi, sitä kauemmas se karkaa. Kokeile uudenlaista unikoulua, jossa lopetetaan unen metsästäminen ja hikisissä lakanoissa pyöriminen.
Unien avulla harjoitellaan selviytymistä
Nykytiedon mukaan unia ei ole tarkoitettu muistettavaksi, vaan ihminen näkee unia harjoittaakseen aivojaan. Psykologian dosentti Katja Vallia kiinnostavat unien lisäksi nukkumisen aikaiset “pimeät hetket”, joiden avulla tutkitaan ihmisen tietoisuutta.
”Omat rajat löytyivät kriisin jälkeen”
Muusikko Iisa Pajulan viisi vuotta sitten alkanut elämänkriisi pakotti hänet tutustumaan itseensä kokonaan uudelleen. Kun tukahdutetut tunteet ja suuri suru puristivat, oli löydettävä keinoja niiden käsittelyyn. Siitä sai alkunsa myös uusi ura terapeuttina.
Kun talo tyhjenee, sydän tarvitsee totutteluaikaa
”Kun esikoiseni muutti toiseen kaupunkiin opiskelemaan, aloin purskahdella itkuun mainoksia katsellessa ja kesken bussimatkan. Muutoksen mullistavuus pääsi yllättämään täydellisesti, vaikka olin toki kuullut tyhjän pesän syndroomasta”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Shoppailu nostaa mielialaa – hetkeksi
Löydätkö itsesi kaupan krääsähyllyltä, kirpparilta tai nettiostoksilta, kun mielesi on matalalla? Se ei ole ihme, sillä shoppailu nostaa mielialaa ja tavara tuo turvaa – tosin usein vain hetkeksi. Kohta onkin jo saatava jotain muuta uutta.
”Olen opetellut sietämään elämän hetkellisyyttä”
Näyttelijä Jussi Nikkilä irrottautuu synkistä ajatuksista uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Hän on oppinut, etteivät masennus ja ilo sulje aina toisiaan pois.
Mieli tarvitsee tavoitteen, jolla on merkitystä
”Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille”, kirjoittaa Tunne & Mieli -lehden uusi kolumnisti Lauri Järvilehto.
On mielenterveysteko kertoa lapselle, jos mummo tai pappa juo liikaa
“Ymmärrän häpeän ja menneisyyden kokemusten taakan, mutta viestini on aina sama: asiasta puhuminen on palvelus sekä itselle, lapselle että koko yhteiskunnalle. Kun yksi ottaa vaikean asian puheeksi, muutkin uskaltavat kertoa pehmeistä paikoistaan”, kirjoittaa kolumnisti Ani Kellomäki.
Tunteiden tunnistaminen tukee lapsen itsetuntoa
Tunnetaidot tukevat lapsen itsetuntoa, auttavat pärjäämään kavereiden kanssa ja tekevät arjesta kaikin puolin sujuvampaa. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta tunteiden tunnistamisessa – avuksi voi ottaa vaikka Fanni-tunnetaitokirjat.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
