Kesän Tunne & Mieli -lehdessä pohditaan kehon ja mielen yhteyttä. Lue pääkirjoitus & lisää lehden aiheista.
”Olen opetellut elämään kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa”
Laura Nuutisen, 29, kaksisuuntainen mielialahäiriö on pysynyt oireettomana kaksi vuotta. Elämässä on taas valoa ja arjessa rytmiä.
”Alkoholistiperheessä kasvaminen teki minusta suorittajan ja miellyttäjän”
Johanna Pohjola haki itselleen apua, kun hän ymmärsi isän alkoholismin varjostavan omaa elämää vielä aikuisenakin. Siitä alkoi vaiheikas ja merkityksellinen matka, jolla hän on edelleen.
Mitä tehdä, kun kumppani masentuu? Ole tukena ja anna arjen jatkua, sanoo asiantuntija
Miten pitäisi toimia, kun oma kumppani sairastuu masennukseen tai johonkin muuhun mielen sairauteen? Kumppanina olet vain kumppani, psykologi muistuttaa.
”Valon lisääntyminen vaikuttaa mielialaan – laulut alkavat soida duurissa”
Mistä laulaja Kyösti Mäkimattila saa voimaa arkeensa? Ainakin kevään valosta, rakkaalla vuoden 1966 Volvolla ajelemisesta ja sen tuomasta huolettomuuden tunteesta.
Juhlat tulossa ja jännittää? Sosiaalisten tilanteiden pelkoja voi lieventää altistusharjoituksilla
Mitä tehdä, jos sosiaaliset tilanteet jännittävät niin, että tekisi mieli jäädä kotiin? Aina kannattaa lähteä liikkeelle, kannustaa Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Päivi Tonteri. Muuten elämästä tulee kapeaa ja pelko vain lisääntyy.
Tunnetko itsesi? Hyvä itsetuntemus auttaa valitsemaan omannäköisiä polkuja
Ihminen, jolla on vahva itsetuntemus, on sinut itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Hyvä itsetuntemus luo pohjan tasapainoiselle elämälle, sanoo psykologian tohtori Marjo Pennonen.
Tiedätkö, missä menee aidon myönteisyyden ja toksisen positiivisuuden raja?
Aito myönteisyys alkaa itsensä ja tilanteiden radikaalista hyväksymisestä. Tärkeintä on antaa tunteilleen luvan olla − ei jäädä jumiin, uhriutua, saati vältellä.
Hetken iloihin tarttuminen ei tarkoita, että kieltää murheet ja maailman tapahtumat
Kevään Tunne & Mieli -lehdessä pohditaan ihmissuhteita, fiksua myönteisyyttä ja sosiaalista jännittämistä. Lue pääkirjoitus & lisää lehden aiheista.
Mihin mielenterveyden diagnoosia tarvitaan? ”Se on vain hoidon apuväline”, sanoo sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola
Oikea diagnoosi ohjaa hoitoa ja tuo apua ihmiselle. Diagnoosin tarkoitus ei ole leimata kenenkään koko elämää, eikä sen hakeminen ole kaikille edes välttämätöntä.
”Tapaan nykyään vain ihmisiä, joista oikeasti tykkään ja joiden kanssa on hyvä olla”
Säveltäjä Maija Kaunismaa löysi uuden tasapainon, kun hän tunnisti kuormittuvansa erityisen paljon ryhmätöistä ja sosiaalisuudesta. Tunne ylikierroksilla olosta hävisi eikä elämä tunnu enää niin raskaalta.
Osaatko olla myötätuntoinen myös itseäsi kohtaan – vai autatko toisia viimeisillä voimillasi?
Jaksaa, jaksaa! Miksi jotkut auttavat toisia niin, että uupuvat itse? Onko se edes aitoa myötätuntoa? Asiantuntija vastaa.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
