Marja Matikainen, 45, on opetellut erottamaan, mikä on omaa ja mikä toisen tunnetta. Erityisherkkää mieltä suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi.
Marja Matikainen, 45, on opetellut erottamaan, mikä on omaa ja mikä toisen tunnetta. Erityisherkkää mieltä suojaa kalvo, joka ei päästä enää kaikkea läpi.
Omannäköiset ja merkitystä tuovat selviytymiskeinot ovat tärkeitä varsinkin silloin, kun mieli horjuu. Tässä olemme kaikki samalla janalla: Tänään voi mennä ihan hyvin, mutta kukapa tietää, mitä kuuluu kuukauden kuluttua. Tai jos nyt on huono kausi, kesällä saattaakin näkyä jo enemmän valoa.
Vaikka kevättä kohden mentäessä energiaa luulisi riittävän, voi joskus tuntua siltä, että puhti ei riitä. Monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka jaksamme arjessa, työssä ja vapaa-ajalla. Esimerkiksi elimistön rautavarastot ja vitamiinitasot voivat vaikuttaa jaksamiseen ja yleishyvinvointiin.
”Sanomme helposti kyllä asioille, jotka syystä tai toisesta kuulostavat hyviltä mutta vievät meitä poispäin siitä, mitä aidosti tahdomme tai mihin meidän olisi hyvä keskittyä”, kirjoittaa kolumnistimme Aurora Airaskorpi.
Ylikuormitus ja uupumus voivat uhata, jos toistuvasti sivuutamme kehomme viestit. Joskus herätyksen voi antaa älykello ja tai muu mittalaite. Usein kuitenkin riittää se, että harjoittelemme pysähtymistä ja oman itsen kuuntelua.
Mielen ja kehon sairastuminen hengenvaarallisesti muutti toimittaja Päivi Storgårdin tapaa katsoa elämää. Se on opettanut aitoa armollisuutta itseä ja muita kohtaan.
Kun syöt mustikoita 200 grammaa päivässä, muistisi paranee… Tai sitten ei! Ruokatrendit ja dieetit lupailevat ihmeitä, mutta fiksuin lautasmalli löytyy opettelemalla kuuntelemaan omaa kehoaan.
Fiksu isovanhempi on käytettävissä ja osaa huolehtia myös omista rajoistaan.
Mikäli aina pyrkii täydellisyyteen, koko homma saattaa jäädä tekemättä: miksi edes aloittaa, jos lopputulos ei ole täydellinen? Stressaamisen sijaan voi laskea tasoa.
”Meidät on opetettu feikkaamaan, jotta näennäinen järjestys säilyisi. On parempi kuitata kuulumiset pinnallisesti, jottei aikaa menisi tunteiden läpikäymiseen. Tunteethan eivät kuulu työpaikalle. Esitetään osaavaa, niin menestyminen on varmempaa. Nauretaan, vaikkei naurattaisi”, kirjoittaa uusi kolumnistimme Aurora Airaskorpi.
Musiikin kuuntelu lisää tutkitusti onnellisuutta ja vaikuttaa mielialaan. Musiikki voi lohduttaa surevaa tai antaa väsyneelle lisää energiaa. Ja joskus hyvän biisin voi antaa vain tanssittaa.
Riippuvuus on aivokemiallinen prosessi, joka kehittyy usein salakavalasti. Filosofian tohtori ja psykologian dosentti Sari Castrén kertoo, mitä riippuvuuksien ja aivojen yhteyksistä tiedetään. Entä miten riippuvuuksista voi päästä päästä irti?