Näyttelijä Jussi Nikkilä irrottautuu synkistä ajatuksista uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Hän on oppinut, etteivät masennus ja ilo sulje aina toisiaan pois.
Mieli tarvitsee tavoitteen, jolla on merkitystä
”Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille”, kirjoittaa Tunne & Mieli -lehden uusi kolumnisti Lauri Järvilehto.
On mielenterveysteko kertoa lapselle, jos mummo tai pappa juo liikaa
“Ymmärrän häpeän ja menneisyyden kokemusten taakan, mutta viestini on aina sama: asiasta puhuminen on palvelus sekä itselle, lapselle että koko yhteiskunnalle. Kun yksi ottaa vaikean asian puheeksi, muutkin uskaltavat kertoa pehmeistä paikoistaan”, kirjoittaa kolumnisti Ani Kellomäki.
Tunteiden tunnistaminen tukee lapsen itsetuntoa
Tunnetaidot tukevat lapsen itsetuntoa, auttavat pärjäämään kavereiden kanssa ja tekevät arjesta kaikin puolin sujuvampaa. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta tunteiden tunnistamisessa – avuksi voi ottaa vaikka Fanni-tunnetaitokirjat.
Tee juurimatka itseesi – näin kirjoitat oman elämäntarinasi
Elämänkaarikirjoituksen ideana on kertoa itselleen oman elämänsä tarina. Kun menneisyytensä saa paperille, usein myös katse tulevaisuuteen kirkastuu.
Voiko kipuilevaa mieltä hoitaa kehollisin keinoin?
Kehollisista keinoista voi olla apua myös psyykkisiin sairauksiin, kuten ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen kohdataan kokonaisuutena.
Kun ilmastonmuutos ahdistaa lasta
Älä syytä itseäsi kaikesta vaan opettele itsemyötätuntoa. Sen avulla opit suhtautumaan itseesi yhtä kannustavasti kuin hyvään ystävään. Lempeä suhtautuminen lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vaikeuksista voittajana.
Mielentämisen taito keventää arjen tunnekuormaa
Olet ehkä kuullut mielentämisestä – mutta mitä se oikein on? Mielentäminen auttaa keventämään arjen tunnekuormaa ja avaamaan ihmissuhdesolmuja. Taitoa voi ja kannattaa harjoitella läpi elämän.
Kuka auttaa, jos nuori putoaa?
”Onnekkaimmat saavat tukea kotoa, monet eivät. Siksi ympäristöllä on valtavasti väliä. Apua on oltava saatavilla tarpeeksi nopeasti, ajoissa ja matalalla kynnyksellä?” kirjoittaa kolumnisti Elina Hirvonen.
Stop! Pysäytä tunnekuorman siirtyminen seuraavalle sukupolvelle
Saatat tietämättäsi kantaa sisälläsi vanhempasi käsittelemätöntä traumaa, jonka seurauksena voi syntyä haitallisia ajatus- tai toimintamalleja. Sukupolvelta toiselle vierivän taakan voi onneksi pysäyttää, kertoo aihetta tutkinut Raija-Leena Punamäki.
Repaleisen lapsuuden jälkeen juurtuminen on vaikeaa
”Repaleisten lapsuusvuosien jälkeen moni aikuiseksi varttunut miettii, miksi sitoutuminen aiheuttaa halun paeta. Miksi toiseen on vaikea vuosienkin jälkeen luottaa? Miksi muut kuuluvat johonkin, mutta minä en? Se, joka on aina tottunut luopumaan ja huhuilemaan tyhjiin huoneisiin, harjaantuu itse mestarilliseksi lähtijäksi”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Tekeekö meditointi meistä parempia työntekijöitä?
”On vaarana, että meditoinnista tulee henkistä crossfitiä, jota suoritetaan ja jossa kilpaillaan. Yhtäkkiä syvään hengittäminen onkin ratkaisu jokaiseen ongelmaan. Meditointi ei kuitenkaan ratkaise ylitöistä tai johtamisesta aiheutuvaa jatkuvaa stressiä”, Satu Väisänen kirjoittaa. Kolumni on tehty yhteistyössä Ylen Havaintoja ihmisestä -ohjelman kanssa.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
