Nykytiedon mukaan unia ei ole tarkoitettu muistettavaksi, vaan ihminen näkee unia harjoittaakseen aivojaan. Psykologian dosentti Katja Vallia kiinnostavat unien lisäksi nukkumisen aikaiset “pimeät hetket”, joiden avulla tutkitaan ihmisen tietoisuutta.
Muusikko Iisa Pajulan viisi vuotta sitten alkanut elämänkriisi pakotti hänet tutustumaan itseensä kokonaan uudelleen. Kun tukahdutetut tunteet ja suuri suru puristivat, oli löydettävä keinoja niiden käsittelyyn. Siitä sai alkunsa myös uusi ura terapeuttina.
”Kun esikoiseni muutti toiseen kaupunkiin opiskelemaan, aloin purskahdella itkuun mainoksia katsellessa ja kesken bussimatkan. Muutoksen mullistavuus pääsi yllättämään täydellisesti, vaikka olin toki kuullut tyhjän pesän syndroomasta”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Löydätkö itsesi kaupan krääsähyllyltä, kirpparilta tai nettiostoksilta, kun mielesi on matalalla? Se ei ole ihme, sillä shoppailu nostaa mielialaa ja tavara tuo turvaa – tosin usein vain hetkeksi. Kohta onkin jo saatava jotain muuta uutta.
Näyttelijä Jussi Nikkilä irrottautuu synkistä ajatuksista uppoutumalla tarinoihin tai ottamalla vartin aikalisän. Hän on oppinut, etteivät masennus ja ilo sulje aina toisiaan pois.
”Mieli tarvitsee tavoitteita, mutta ei mitä tahansa tavoitteita. Tavoitteet kannattaa valita kunnioittamalla kahta kriteeriä: mitä itse haluaa tehdä, ja miten tällä tekemisellä tekee samalla hyvää muille”, kirjoittaa Tunne & Mieli -lehden uusi kolumnisti Lauri Järvilehto.
“Ymmärrän häpeän ja menneisyyden kokemusten taakan, mutta viestini on aina sama: asiasta puhuminen on palvelus sekä itselle, lapselle että koko yhteiskunnalle. Kun yksi ottaa vaikean asian puheeksi, muutkin uskaltavat kertoa pehmeistä paikoistaan”, kirjoittaa kolumnisti Ani Kellomäki.
Tunnetaidot tukevat lapsen itsetuntoa, auttavat pärjäämään kavereiden kanssa ja tekevät arjesta kaikin puolin sujuvampaa. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta tunteiden tunnistamisessa – avuksi voi ottaa vaikka Fanni-tunnetaitokirjat.
Elämänkaarikirjoituksen ideana on kertoa itselleen oman elämänsä tarina. Kun menneisyytensä saa paperille, usein myös katse tulevaisuuteen kirkastuu.
Kehollisista keinoista voi olla apua myös psyykkisiin sairauksiin, kuten ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen. Psykofyysisessä fysioterapiassa ihminen kohdataan kokonaisuutena.
Älä syytä itseäsi kaikesta vaan opettele itsemyötätuntoa. Sen avulla opit suhtautumaan itseesi yhtä kannustavasti kuin hyvään ystävään. Lempeä suhtautuminen lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vaikeuksista voittajana.
Olet ehkä kuullut mielentämisestä – mutta mitä se oikein on? Mielentäminen auttaa keventämään arjen tunnekuormaa ja avaamaan ihmissuhdesolmuja. Taitoa voi ja kannattaa harjoitella läpi elämän.
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
