Taukojumpan hyödyt ovat Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan moninaisia. Työstä palautuminen tehostui, tarmokkuus lisääntyi ja kivut sekä rasitus vähenivät.
Työolosuhteet kannattaa laittaa kuntoon – niiden parannus olisi saattanut estää joka seitsemännen sairastumisen
Brittitutkimuksen tulokset perustuvat 6 900 henkilön seurantatietoihin. Osallistujilta kysyttiin 45-vuotiaana työstressistä ja työoloista, minkä jälkeen heitä seurattiin viiden vuoden ajan.
Hallitsevatko huolet elämääsi? Kokeile murehtimishetkeä, jotta aikaa vapautuisi muulle
Satunnaiset huoliajatukset kuuluvat elämään, mutta liiallinen murehtiminen kaventaa elämää. Murehtimisesta voi pyristellä eroon – esittelemme yhden harjoituksen.
Tanja ja Harri ovat toisilleen parhaat ex-puolisot: ”Onnistuimme säilyttämään vanhemmuuden, jota kannattelee vilpitön luottamus”
Kahden tytön vanhemmat Tanja ja Harri Nyström erosivat kolme vuotta sitten. Vaikka avioero aiheutti aluksi rankkoja hetkiä ja tunteita, he onnistuivat säilyttämään ystävyyden ja eron jälkeisen vanhemmuuden, jota kannattelee vilpitön luottamus ja hyvä tahto.
Frank Martela: Merkityksellisyys on sisäinen kokemus
Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat.
Jan-Henry Stenberg: Teknologia auttaa, mutta mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarvitaan aina myös ihmistä
Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä.
Kokousaikataulut, perhepuhelut, joustot – perheystävällisyys näkyy töissä pienissä teoissa
Perheystävälliset käytännöt näkyvät Väestöliiton asiantuntijan mukaan muun muassa ylikuormituksesta johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisenä. Lisäksi hyvistä työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni ja näin vältetään kalliita irtisanoutumisia.
Kuka määrittelee perheen?
”Perhettä ei mitata kilometreissä, geeneissä eikä Kelan kaavakkeissa”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa perhe-elämästä.
Jos vanhemmat eroavat, kannattaa mennä nettiin – ja puhua
100 asiaa erosta -sivulle on koottu vastauksia lasten ja nuorten kysymyksiin vanhempien erotessa. Erotilanteessa heitä painavat esimerkiksi riitely, huoli vanhemman voinnista, oma paha olo ja asumisjärjestelyt.
Voisiko ruuhkavuodet purkaa?
Kirjassa Lapset vai työ Aino-Mari Tuuri pohtii, että koulutukseen ja työhön lujasti nojaavan yhteiskunnan ja epävarman maailman yhdistelmä vaikuttaa ihmisten ajatuksiin perheen perustamisesta. Hän lähtisi purkamaan ruuhkavuosia ja huomauttaa, että lasten saaminen ei ole ainut tapa muodostaa perhettä.
Marja Hintikka: Lapset asettivat rajat
Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Kolme lasta myöhemmin hän katsoo itseään välillä epäuskoisena. Minäkö kolmen lapsen äiti?
Mitä ne vanhemmat oikein tekee?
Uusperheessä vanhemmuuden rajoista ja ajoista on välttämätöntä jatkuvasti neuvotella, säätää ja päättää. Sama pätee kahden vanhemman perheissäkin. ”Lapsiperhe-elämä on aina yhtä kalenterisulkeista ja säätöä, jos perheessä yhtään pyritään jakamaan hoivavastuuta”, kolumnisti Rosa Meriläinen kirjoittaa.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
