Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat.
Hyvän elämän tutkijan, filosofi Frank Martelan mukaan hyvinvointimme tiivistyy siihen, miten ihmiset ympärillämme voivat. Erityisesti Martelaa kiinnostaa ihmisen oma kokemus merkityksellisyydestä, eivät niinkään ulkoiset, materialistiset asiat.
Avoimuus uusille kokemuksille innosti Jan-Henry Stenbergin kehittämään teknologiaa osana psykiatrista sairaanhoitoa. Vaikka teknologiasovellukset ovat nykyään arkipäiväinen osa hoitoa ja ne tuovat siihen parhaimmillaan tehoa ja laatua, Stenberg korostaa, ettei teknologia korvaa ihmisen tekemää työtä.
Perheystävälliset käytännöt näkyvät Väestöliiton asiantuntijan mukaan muun muassa ylikuormituksesta johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisenä. Lisäksi hyvistä työntekijöistä saadaan pidettyä kiinni ja näin vältetään kalliita irtisanoutumisia.
”Perhettä ei mitata kilometreissä, geeneissä eikä Kelan kaavakkeissa”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa perhe-elämästä.
100 asiaa erosta -sivulle on koottu vastauksia lasten ja nuorten kysymyksiin vanhempien erotessa. Erotilanteessa heitä painavat esimerkiksi riitely, huoli vanhemman voinnista, oma paha olo ja asumisjärjestelyt.
Kirjassa Lapset vai työ Aino-Mari Tuuri pohtii, että koulutukseen ja työhön lujasti nojaavan yhteiskunnan ja epävarman maailman yhdistelmä vaikuttaa ihmisten ajatuksiin perheen perustamisesta. Hän lähtisi purkamaan ruuhkavuosia ja huomauttaa, että lasten saaminen ei ole ainut tapa muodostaa perhettä.
Nuorempana Marja Hintikka epäili, onko hän edes äitityyppiä. Kolme lasta myöhemmin hän katsoo itseään välillä epäuskoisena. Minäkö kolmen lapsen äiti?
Uusperheessä vanhemmuuden rajoista ja ajoista on välttämätöntä jatkuvasti neuvotella, säätää ja päättää. Sama pätee kahden vanhemman perheissäkin. ”Lapsiperhe-elämä on aina yhtä kalenterisulkeista ja säätöä, jos perheessä yhtään pyritään jakamaan hoivavastuuta”, kolumnisti Rosa Meriläinen kirjoittaa.
Huumori tuo väljyyttä hankaliin tilanteisiin, ja nauru vapauttaa kehoon hyvää oloa. Psykoterapeutti Maaret Kallion mukaan ”hömpöttely” on tärkeä mielenterveystaito.
Mielenterveydestä puhumista voi edistää kysymällä kuulumisia ja antamalla aidosti tilaa myös vastaukselle.
Kriisi tai ahdistus eivät katso aikaa tai paikkaa. Monelle onkin luontevaa turvautua verkkopalveluihin, jotka ovat auki silloinkin, kun perinteiset vastaanotot ovat jo kiinni.
Kun Elina Hiltunen masentui, hän piilotteli asiaa työnantajaltaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän puhuu vakavasta, toistuvasta masennuksestaan kuin migreenistä ja tahtoo kitkeä ajatusta siitä, että masennus olisi vain tahdosta riippuva tila.