Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kirjoittavat, että laadukas ajattelu saa tukea liikkeestä. Miten liikettä voisi lisätä arkeen pienin teoin?
Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi kirjoittavat, että laadukas ajattelu saa tukea liikkeestä. Miten liikettä voisi lisätä arkeen pienin teoin?
”Vaikka menneisiin kokemuksiin palaaminen usein koskeekin, on niiden läpikäyminen ensisijaisen tärkeää tässä hetkessä elämiselle”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Säännöllinen liikunta pienentää masennusriskiä. Tutkimustieto osoittaa, että vaikutus alkaa näkyä jo tunnin viikoittain liikkuvilla.
Jokaisen on mahdollista löytää oma kutsumuksensa tutustumalla motiiveihinsa ja asioihin, joiden parissa viettää kaikkein mieluiten aikansa. Siitä syntyy kestävä onnellisuus, neuvoo filosofi ja yrittäjä Lauri Järvilehto.
Tanssija Julius Susimäki hakeutui terapiaan ulkonäköpaineidensa ja suorituskeskeisyytensä takia. Oireet viittasivat muun muassa ortoreksiaan. Ulkopuolisille hän avasi vaikeuksiaan tanssiteoksessa. Äidille, muotisuunnittelija Ilona Pellille pojan elämän toinen puoli tuli yllätyksenä.
Tieto aivojen toiminnan vaikutuksesta tekoihimme, kokemuksiimme ja tunteisiimme voi muuttaa ihmisen käsitystä itsestään ja elämästä.
Mielenterveysongelmat aiheuttavat parisuhteisiin rasitusta, joka lisää erojen todennäköisyyttä. Siksi mielenterveyden hoidossa olisi hyvä tarkastella myös läheisiä ihmissuhteita.
Luonnon terveysvaikutukset ja tietoisuustaitojen harjoittamisen edut yhdistyvät, kun keskittymiskykyä vaalii metsässä.
Isäksi tuleminen oli Jani Toivolalle unelmien täyttymys, mutta yksinhuoltajan arki ja vaativa työ uuvuttivat ja polttivat hänet loppuun. Sairastuminen auttoi oivaltamaan, millainen isä hän haluaa olla.
Voiko mistään tietää, onko sisäinen ääni intuitiota, pelkoa vai toivoa? Intuitiotutkija Asta Raami lohduttaa: kyllä voi, ja pitääkin.
”Olisi upeaa, jos köyhät pitäisivät toistensa puolta. Vielä upeampaa olisi, jos kaikki oivaltaisivat hyötyvänsä sellaisesta yhteiskunnasta, jossa epätoivo ei tapa eikä nujerra kanssakulkijoita”, sanoo Rosa Meriläinen.
Suurin osa arjen unohteluista johtuu kehnosta keskittymisestä aiheeseen, eikä taustalla useimmiten ole mitään vakavaa. Työmuistin kuormaa voi keventää monella tavalla.