Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energiantarpeeseen. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta toimii vaikkapa tunnepäiväkirja.
Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino-Kaisa Saariselle sekä ihania että ahdistavia hetkiä. Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen. Kun intohimoa huippu-urheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. Se on jännittävä ja iloinen asia.
Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levottomana vaeltavaa mieltä. Kun hengitysharjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa.
”Ulkopuolelta on aina niin helppo sanoa, että mikset hakenut apua”, Rosa Meriläinen kirjoittaa kolumnissaan. Suurin este avun hakemiseen on hänen kohdallaan ollut omassa päässä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkät unet viikonloppuna voivat paikata arkipäivinä lyhyiksi jääneitä unia. Mieli ja aivot tarvitsevat unta väsymyksen poistoon, vireyden ja havainnointikyvyn palauttamiseen ja mielialan ylläpitoon.
Hyväksyvässä tietoisessa läsnäolossa huomio suunnataan tähän hetkeen. Tietoisuustaitoja voi oppia, kuten muitakin taitoja. Kokeile psykoterapeutti Maaret Kallion Check in -harjoitusta, jonka voi tehdä vaikka bussia odotellessa.
Hymy vaikuttaa stressaavassa tilanteessa sekä kehoon että mieleen. Jo hymyn tuottaminen mekaanisesti on hyväksi.
Piitu Lähdesmäki toipui loppuun palamisesta pehmein keinoin. Tärkeiksi nousivat ruokavalioremontti, mindfulness-harjoitukset ja päivittäiset tanssihetket. Terapiassa hän kohtasi viimein myös masennuksen taustalla olleet pelot ja surun.
Evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala esittää tutkimuksissaan suomalaista valtavirtaa vastaan olevia näkemyksiä masennuksen syistä ja hoitokeinoista. Hänen mukaansa masennus johtuu 12 eri syystä, ja hoito on kohdennettava syiden, ei oireiden mukaan.
Tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara suuntaa katseen luonteenvahvuuksiin, joista yleisesti tavoittelemisen arvoiset hyveet rakentuvat. Hän muistuttaa, että vahvuuksien hyödyntäminen on taito, joka on opittavissa.
”Milloin viimeksi kurkkasit omalle lautasellesi ihan rehellisesti?” kolumnisti Ani Kellomäki kysyy. Hän huomasi, että olo virkistyi säännöllisellä ruokarytmillä. Vatsavaivaivojen taustalla lymyilikin ihan rehti nälkä.
Jo hyvin vähäinen liikunta voi pienentää riskiä sairastua masennukseen. Matalan kynnyksen mobiilisovellus voi auttaa alkuun entistä liikunnallisemmassa elämäntavassa.
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
