Urheiluselostaja Kaj Kunnaksen elämä sai uuden alun oman aivoinfarktin ja vaimon rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Suurin elämänmuutos tapahtui tunteissa. Mielen valtasi kiitollisuus siitä, kuinka paljon elämä on hänelle antanut.
Äänettömällä: Sanatonta viestintää voi harjoitella, mutta aito vaikutelma syntyy hetkissä
Ilmeet, eleet, katse, asento ja muu sanaton viestintä on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus. Sanaton viestintä on yhteydessä hyvinvointiin. Yksinkertaisimmillaan tämän huomaa hymyilemällä.
Erika Jääskeläinen: Skitsofreniaan sairastuneilla on paljon enemmän potentiaalia kuin usein ajatellaan
Tutkimuksen ansiosta skitsofrenian hoitoa voidaan kehittää ja kohdentaa oikein. Psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen ajattelee, että lääkkeitä voidaan vähentää merkittävästi kiinnittämällä huomio kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Kuinka tehdä erosta kasvukokemus?
Ero voi tuntua musertavalta. Eroasiantuntija Marika Rosenborg kääntää kuitenkin huomion selviämiseen. Lue hänen tiivistyksensä siitä, miten erosta voi pyrkiä tekemään kasvukokemuksen.
Mitä lymyää kipujen takana?
”Vasta, kun minusta alkoi ryöpytä ulos sellaista raatorumaa ja elokuvakohtauksiin istumatonta, lohdutonta alkuitkua, aloin yhdistää kehoni jännitystiloja tunne-elämäni kiemuroihin”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Miia Paakkanen: Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta
Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunne- ja myötätuntotaitoja. Hän muistuttaa, että myötätunnossa on paljolti kyse tärkeiden asioiden muistamisesta ja toistamisesta arjessa.
Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu
Isoon osaan pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla on mahdollista opetella kivun hallintaa.
Hyväkuntoinen uupuu työssä harvemmin – alkuun pääsee arjen aktiivisuudella
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksessa paljastui, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee työuupumusta. Tämä ei tarkoita urheilua tai huippusuorituksia, vaan rauhallisempikin tahti riittää.
Stressi ja väsymys lisäävät tunnesyömistä
Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energiantarpeeseen. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta toimii vaikkapa tunnepäiväkirja.
Aino-Kaisa Saarinen: Nykyisin on helpompi olla armollinen itselleen
Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino-Kaisa Saariselle sekä ihania että ahdistavia hetkiä. Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen. Kun intohimoa huippu-urheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. Se on jännittävä ja iloinen asia.
Löydä oma rytmisi – hengitys rauhoittaa levottomana vaeltavaa mieltä
Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levottomana vaeltavaa mieltä. Kun hengitysharjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa.
Oikean hoidon löytäminen ei ole helppoa
”Ulkopuolelta on aina niin helppo sanoa, että mikset hakenut apua”, Rosa Meriläinen kirjoittaa kolumnissaan. Suurin este avun hakemiseen on hänen kohdallaan ollut omassa päässä.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
