”Vasta, kun minusta alkoi ryöpytä ulos sellaista raatorumaa ja elokuvakohtauksiin istumatonta, lohdutonta alkuitkua, aloin yhdistää kehoni jännitystiloja tunne-elämäni kiemuroihin”, kolumnisti Ani Kellomäki kirjoittaa.
Miia Paakkanen: Tunnetaidot vahvistavat sosiaalista anteliaisuutta
Miia Paakkanen tutkii ja kouluttaa tunne- ja myötätuntotaitoja. Hän muistuttaa, että myötätunnossa on paljolti kyse tärkeiden asioiden muistamisesta ja toistamisesta arjessa.
Kipu syntyy aivoissa – ei siellä, missä se tuntuu
Isoon osaan pitkittyneistä selkävaivoista ei löydetä rakenteellista tai kudosperäistä syytä. Vaikka kipu on aina kokijalleen totta, sen syntyyn ja voimakkuuteen vaikuttaa vahvasti myös mieli. Erilaisilla mielikuvaharjoituksilla on mahdollista opetella kivun hallintaa.
Hyväkuntoinen uupuu työssä harvemmin – alkuun pääsee arjen aktiivisuudella
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tutkimuksessa paljastui, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee työuupumusta. Tämä ei tarkoita urheilua tai huippusuorituksia, vaan rauhallisempikin tahti riittää.
Stressi ja väsymys lisäävät tunnesyömistä
Tunnesyöminen voi tuoda hetken helpotuksen mielipahaan tai stressiin, mutta ei liity kehon energiantarpeeseen. Tunnesyömistä voi tarkkailla tunnistamalla ruokailua edeltäneen ja sitä seuranneen mielentilan. Oppaana kohti hyvää ruokasuhdetta toimii vaikkapa tunnepäiväkirja.
Aino-Kaisa Saarinen: Nykyisin on helpompi olla armollinen itselleen
Ura hiihtäjänä on tarjonnut Aino-Kaisa Saariselle sekä ihania että ahdistavia hetkiä. Pahimmillaan stressi on lukinnut sekä kehon että mielen. Kun intohimoa huippu-urheiluun ei enää löydy, on aika valita uusi polku elämään. Se on jännittävä ja iloinen asia.
Löydä oma rytmisi – hengitys rauhoittaa levottomana vaeltavaa mieltä
Hengitykseen keskittyminen on keino olla läsnä tässä hetkessä. Se lievittää stressiä, ahdistuneisuutta ja levottomana vaeltavaa mieltä. Kun hengitysharjoituksista tulee osa arkea, niitä voi tehdä helposti missä tahansa.
Oikean hoidon löytäminen ei ole helppoa
”Ulkopuolelta on aina niin helppo sanoa, että mikset hakenut apua”, Rosa Meriläinen kirjoittaa kolumnissaan. Suurin este avun hakemiseen on hänen kohdallaan ollut omassa päässä.
Uni on herkkä hyvinvointimittari – jos arkiuni jää lyhyeksi, pitkät unet viikonloppuna voivat auttaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkät unet viikonloppuna voivat paikata arkipäivinä lyhyiksi jääneitä unia. Mieli ja aivot tarvitsevat unta väsymyksen poistoon, vireyden ja havainnointikyvyn palauttamiseen ja mielialan ylläpitoon.
Joko kirjauduit sisään tähän hetkeen? Läsnäoloa voi opetella, kuten muitakin taitoja
Hyväksyvässä tietoisessa läsnäolossa huomio suunnataan tähän hetkeen. Tietoisuustaitoja voi oppia, kuten muitakin taitoja. Kokeile psykoterapeutti Maaret Kallion Check in -harjoitusta, jonka voi tehdä vaikka bussia odotellessa.
Hymyn vaaliminen kannattaa – kokeile vaikka tanssia sydämesi kyllyydestä
Hymy vaikuttaa stressaavassa tilanteessa sekä kehoon että mieleen. Jo hymyn tuottaminen mekaanisesti on hyväksi.
Piitu Lähdesmäki jätti pelot taakseen
Piitu Lähdesmäki toipui loppuun palamisesta pehmein keinoin. Tärkeiksi nousivat ruokavalioremontti, mindfulness-harjoitukset ja päivittäiset tanssihetket. Terapiassa hän kohtasi viimein myös masennuksen taustalla olleet pelot ja surun.
TUTUSTU ILMAISEEN NÄYTENUMEROON
LUETUIMMAT JUTUT
Tuemme Mielenterveyden Keskusliittoa
